Jyväskylässä 27.1.2008
SKP:n JYVÄSKYLÄN PIIRIJÄRJESTÖ ry
Kuntaliitos kaventaa demokratiaa ja vaarantaa kuntapalvelutViime kunnallisvaaleissa puolueet eivät tuoneet selvästi esille näkemyksiään Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan liitoksesta. Valtuustoilla ei siten ole kuntalaisilta saatua valtakirjaa päättää asiasta. Poliittisen harvainvallan tavoitteena on, etteivät Jyväskylän ja maalaiskunnan asukkaat voisi ottaa asiaan kantaa myöskään tulevissa kunnallisvaaleissa. Edes kansanäänestystä ei haluta järjestää asiassa, joka on julistettu merkitykseltään historialliseksi.
Ratkaisevalla hetkellä kuntalaiset halutaan pitää sivussa todellisesta päätöksenteosta. Kansanvaltaa ja kunnallista itsehallintoa halvennetaan väitteillä tietämättömistä ja vain tunteella ajattelevista kuntalaisista. Irvokkaalta tuntuvat tässä tilanteessa ehdotetun liitossopimuksen muotoilut kuntalaisten vaikuttamisen ja osallistumisen edistämisestä sekä uudenlaisista osallistumismuodoista uudessa uljaassa Jyväskylässä.
Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitos kaventaa paikallista edustuksellista demokratiaa. Entistä harvempi kuntalainen on uudessa kunnassa mukana päätöksenteossa. Päätösvaltaa pyritään keskittämään pienemmän porukan käsiin, jotta kuntapalvelujen kilpailuttaminen, yhtiöittäminen ja ulkoistaminen kävisivät mahdollisimman kivuttomasti. Kuntaliitoksen avulla julkiset palvelut halutaan avata laajasti yksityisen pääoman voiton saalistuksen kohteeksi.
Kaikki eduskuntapuolueet Vasemmistoliitosta Kokoomukseen ovat hyväksyneet kuntapuitelain, jolla kuntia painostetaan liittymään yhteen, keskittämään palvelut suurempiin yksiköihin ja karsimaan lähipalveluja. Hallinnollisen painostuksen ohella menetelminä on käytetty taloudellista painostusta kun kuntien valtionosuuksia on vuodesta toiseen leikattu. Kansalaisille on myös kaikin keinoin pyritty luomaan mielikuvaa ainoasta oikeasta totuudesta ilman vaihtoehtoja. Kuntaliitosten puolesta on saatu synnytettyä suorastaan hurmoksellista, puoluekentän laidasta laitaan ulottuvaa liikettä.
Kuntaliitosta toteutetaan porvarillisin keinoin ja tavoittein. Puolueet alistavat kansalaiset porvarillisen politiikkakäsityksensä mukaisesti vaalikarjan asemaan ilman oikeutta aktiiviseen vaikuttamiseen vaalien välillä. Porvarillisessa edustuksellisessa demokratiassa ei rohjeta kääntyä kansan puoleen vaan järjestelmässä pitäydytään vanhoillisiin, aikansa eläneisiin toimintatapoihin ja luotetaan rahan mahtiin. Kuntaliitosten yhteydessä poliittisen järjestelmämme vakavat puutteet ovat tulleet selvästi esille.
Jyväskylän ja maalaiskunnan liitos ei ole välttämättömyys. Kokonsa puolesta molemmat kunnat kykenevät turvaamaan lähipalvelut asukkailleen myös itsenäisinä. Molemmille kunnille edullista yhteistyötä ja seudullista suunnitelmallisuutta on kuitenkin syytä edelleen kehittää ja sen tieltä on raivattava joutavat byrokratian ja kunnallisen itsekkyyden esteet. Kunnallista demokratiaa on laajennettava ja kuntien itsensä tuottamat lähipalvelut on turvattava asukkaiden ja kuntien työntekijöiden yhteistoimin.
***
SKP:n JYVÄSKYLÄN PIIRIJÄRJESTÖ ry
Kuntaliitosten tavoitteena palvelujen yksityistäminen
Kesällä julkistettuun EVA:n raporttiin vastatessaan kuntaministeri Mari Kiviniemi totesi avoimesti, että hallitus pyrkii kunta- ja palvelurakenneuudistuksella luomaan kuntasektorille suurempia yksiköitä niin, että kunnat voivat ostaa nykyistä enemmän palveluja yksityisiltä markkinoilta.
Kasvavat palvelumarkkinat kiinnostavat yksityistä pääomaa. EU:n Lissabonin strategialla pyritään laajentamaan kaupallisia palvelumarkkinoita, lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta ja kiihdyttämään väestön keskittymistä.
Myös meillä Keski-Suomessa on vireillä useita kuntaliitoksia, ajankohtaisimpana Jyväskylän ja maalaiskunnan ns. strateginen kuntaliitos. Virkamiesten ja poliitikkojen perusteluja kuntaliitokselle on syytä kuunnella kriittisesti ja katsoa, ovatko perustelut kestäviä vai pelkästään kuntalaisia hämääviä.
Kuntaliitoksia perustellaan myös kuntien taloudellisella tilanteella. Julkisuudessa esillä olleita porkkanarahoja enemmän hallitus kuitenkin käyttää kuntiin kohdistuvaa keppiä eli kuntien talouden kiristämistä mm. alentamalla valtionosuusprosentteja. Tämä merkitsee palvelujen rahoituksen painopisteen siirtämistä progressiivisesta valtionverotuksesta kunnallisten maksujen ja verojen suuntaan.
Kuntien palveluista käytävässä kamppailussa on nyt vaihe, jossa konkreettisesti nousee esiin, mitä palveluja aiotaan karsia, kilpailuttaa, ulkoistaa tai yksityistää. Lähipalvelujen, työpaikkojen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien puolustamisen tulee nousta keskiöön, kun käydään keskustelua kuntaliitoksista. Nykyisissäkin kunnissa tarvitsemme demokratian lisäämistä, päätösvallan hajauttamista, kuntalaisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.
