Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Ensi vuoden budjetti voi noin äkkilukemalta vaikuttaa yllättävän hyvältä; valtionosuudet kasvavat, verotulot kasvavat, maksutulot kasvavat. Kaupunginhallitus lisäsi rahaa opetustoimeen, päihdepalveluihin, joukkoliikenteeseen, katujen kevätsiivoukseen, liikuntatoimen avustuksiin jne.

Mutta kun valtionosuuksien kasvu onkin sitä, että aiemmista valtionosuusleikkauksista palautetaan kunnille osa – ei siis kaikkea – niin onko se oikeastaan kasvua? Tai kun kuntalaisten sosiaali – ja terveydenhuollon maksuja nostetaan, onko se pienituloisen kuntalaisen näkökulmasta hyvä asia? Ja näiden maksutulojen kasvulla valtio vastaavasti leikkaa osuuttaan kunnille. Nollasummapeliä siis pelaamme ja kunta sekä kuntalainen taitavat siinä jäädä häviölle.

Entäpä kun päihdepalveluihin lisättiin 30 000 euroa, niin mitä nykyiseen verrattuna enemmän sillä saamme tulevana vuonna? Budjettiesityksen mukaan emme yhtään mitään; katkaisu- ja kuntoutusvuorokausien kuten myös kuntoutusjaksojen ja korvaushoitovuorokausien määrät säilyvät ennallaan. Menikö tuo lisäys hinnankorotuksiin vai minne?

Opetustoimeenkin hallitus lisäsi rahaa ja varmaan odottaa, että nyt tyytyväisenä taputamme käsiämme; vihdoinkin saadaan seinistä rahaa opetukseen. Näinhän se kuuluisa slogani oli, kun kouluverkon karsimista perusteltiin. Mutta lupaus siitä, että Jyväskylässä satsattaisiin tämän valtuustokauden loppuun mennessä opetukseen saman verran kuin mitä keskimäärin 15 suurimman kaupungin keskiarvo on, ei tule näillä luvuilla toteutumaan.

Joukkoliikenteeseen satsaamisessa tehdään kuten kuuluisassa hölmölässä; annetaan toisille ja otetaan toisilta. Säynätsalon erityisasema on sentään vihdoin viimein alkanut nousta esiin myös näissä bussitaksoissa. Saa nähdä kauanko korpilahtelaiset sitten saavat odottaa vuoroaan.

Liikunta-avustusten saajien pitäisi varmaan olla tyytyväisiä, kun avustuksia ei leikatakaan 50 %:a vaan vain 25 %. Nuo avustukset ovat pienentyneet kuin pyy maailman lopun edellä ja ehkä niitä seuraavan kerran esitetäänkin lakkautettavaksi kokonaan, koska summat ovat niin mitättömiä.

Liikuntapaikkamaksuilla sen sijaan on iso vaikutus etenkin pienituloisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksiin. Poliittisten ryhmien yhteinen aloite saa tässä aika tylyn vastauksen. Maksujen puolittaminen nykyisestä olisi ollut vakuuttavampi vastaantulo – etenkin kun nyt naapurikunnissa mielenkiinnolla seurataan, miten heidän maksuilleen mahdollisessa uudessa kunnassa saattaa käydä.

Nuorisotyön osalta voi todeta ilahtuneena, että alueellista nuorisotyötä laajennetaan aloittamalla se Lohikoskella ja Kypärämäessä. Siis alueilla, joissa se vastikään lakkautettiin! (korjaus; Kypärämäessä ei ole ollutkaan, lakkautus koski vain Lohikoskea). Huolestuttavaa sen sijaan on, että työntekijöiden määrää ollaan vähentämässä kolmella. Mitähän tämä esitys tuolla kentällä tuleekaan merkitsemään? Aiemmin vakituisia työntekijöitä oli tapana korvata työllistetyillä, mutta maan hallitus on viisaudessaan päättänyt vähentää palkkatukirahoja kunnille, joten siitäkään ei taida olla apua. Tästä hallituksen toimesta on aiheutumassa mm. opetustoimeen lisäkustannuksia koulunkäyntiavustajien palkkauksen osalta. Vihreiden Risto Rönnberg toi lähetekeskustelussa huolensa asiasta, mutta ehkä hänen olisi kannattanut kääntyä asiassa oman ministerin puoleen.

Ensi vuoden alusta tulee voimaan mm. uusi lastensuojelulaki sekä sosiaalitakuu, jotka molemmat asettavat tiettyjä aikarajoja palvelujen järjestämiselle. Mm. asiakkaan tulee saada päätös toimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa, kiireellisessä tilanteessa jo seuraavana päivänä tai päästä työntekijän vastanotolle viikon kuluessa. Nämä ovat hyviä tavoitteita apua tarvitsevan kuntalaisen näkökulmasta, mutta ellei työntekijäresurssia lisätä, ne ovat yhtä tyhjän kanssa. Palvelua ei saa ja loputkin työntekijät uupuvat lisääntyvien paineiden alla.

Sen sijaan tässä kaupungissa näyttää liikenevän rahaa ja intoa jääkiekkobisneksen tukemiseen. Edellinen kaupunginjohtaja ajoi konserttisalia, nykyinen jäähallin yritysaitioita. No, onhan niillä hintaeroa, mutta kumpikaan ei kuulu kunnan perustehtäviin eikä liene peruspalveluiksi luettavissa.

Jäähalli on varmasti jossain vaiheessa peruskorjauksen tarpeessa, mutta yritysaitioita eivät kuntalaiset kaipaa. Kilpajäähallin yhtiöittäminen olisi taas yksi päätös tämän kaupungin päätösluettelossa, jossa toimintoja on yksityistetty ja yhtiöitetty. Tuo lista sen kun pitenee ja valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden päätösvalta sen kun vähenee. Kaupungin riski sen sijaan ei mihinkään katoa, vaikka halli ei enää olisikaan liikuntalautakunnan käpälien alla.

Investointien osalta oli mielenkiintoista lukea, kuinka Keljonkankaan päiväkotihanke osoittautuikin tarjouskilpailussa vuokrahankkeena liian kalliiksi ja siksi sitä päädyttiin esittämään kaupungin omaan investointiohjelmaan. Milloinkahan maakunnallisen nuorisokodin osalta hankkeen taloudellisuus otetaan päätöksenteon pohjaksi sen sijaan, että tuhlataan verovaroja sijoittamalla lapsia ja nuoria ympäri maata kalliisiin laitoksiin?

Jos rahaa ei kaikkeen riitä, niin investoinneista kiireisin toteutettava ei ole Lutakon satama, jonka kokonaiskustannukseksi on arvioitu 6 miljoonaa euroa. Muutaman kerran vuodessa olevan isomman yleisötapahtuman vuoksi ei pidä ryhtyä täyttämään Jyväsjärveä, jotta siten saataisiin yksi tori alueelle lisää. Ei kai tämän hankkeen kiireellisyyteen vain ole vaikutusta juuri alkaneella voimalatyömaalla? – Sieltä kun saadaan mursketta järven täyttöön.

Mm. tässä esiin tuomiini asioihin tulen myöhemmin budjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään muutosesityksiä.