Julkisten palvelujen yksityistäminen on suuntaus, joka etenkin tällä hallituskaudella on voimistunut. Toki jo EU-jäsenyyden myötä on julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta pyritty monin eri keinoin pienentämään. Kilpailuttamisen pakko on tunkenut joka paikkaan. Niin myös meidän kuntakenttässämme moneen sellaiseenkin asiaan, jossa tuota pakkoa ei oikeasti ole.
Täällä valtuustossa on kuultu vaatimuksia, että palvelujen tuottamistapaan liittyvät linjaukset ovat niin suuria asioita, että ne tulisi käsitellä valtuustotasolla. Olen samaa mieltä. Mutta mm. nyt käsillä olevasta asiasta päätöksen on tehnyt sosiaali- ja terveyslautakunta, jonka jäsenistä osa ei ole saanut kuntalaisilta kannatusta niin paljoa, että olisi valtuustopaikkaan yltänyt. Ja me täällä valtuustossa saamme nyt vain tiedoksi, mitä seurauksia tällä päätöksellä on ollut.
Sinänsä on hyvä, että asioita tuodaan edes tiedoksi. Toivonkin, että meille tuodaan jatkossa tiedoksi muitakin vastaavanlaisia selvityksiä. Eikös meillä ole tehty vastaavia päätöksiä myös päivähoidossa? Ja mielenkiintoista olisi saada myös faktoja, joissa verrataan kunnallisten ja yksityisten lastensuojelulaitosten hintoja, henkilöstöä, vaikuttavuutta, työntekijä – ja asiakastyytyväisyyttä jne.
Tästä selvityksestä saa pikalukemalla kuvan, että yksityinen palvelu on hyvää ja puolta halvempaa kuin kunnallinen. Kuinka tarkoitushakuista tällaisen kuvan luominen mahtanee olla?
Muistan lautakunnan puheenjohtaja Raimo Sopon muussa yhteydessä täällä valtuustossa vastanneen, että yksityinen on 400 000 euroa halvempaa, koska on kymmenen työntekijää vähemmän ja taukotiloista on voitu luopua. Siis eikö yksityisen palvelun työntekijöillä ole edes taukotilaa? Muutenkin minua mietityttää, mistä kaikesta tuo ostopalvelun ja oman toiminnan kustannusero muodostuu. Jos työntekijöitä on seitsemän vähemmän, niin miten he ehtivät tehdä laadukasta työtä? En usko, että kaupungin työntekijöillä on mitään luppoaikaa ollut. Johtuuko palkkakustannusten ero miten paljon siitä, että kaupungin kotihoidon työntekijöiden keski-ikä on korkea? Tuolloin raskaassa työssä alkaa jo herkästi tulla sairaslomia, jotka lisäävät kustannuksia. Ja vaikka alan työntekijät saavatkin pientä palkkaa, on 30 vuotta alalla työskennelleen kodinhoitaja palkka varmaan suurempi kuin vasta valmistuneen lähihoitajan, joka ehkä tekee vielä pätkätöitä. Myöskään oppisopimuksella tai työharjoittelussa olevan työntekijän palkka ei päätä huimaa. Tässä kerrotaan, että Visitan työntekijöistä kolme on sairaanhoitajaa ja muut lähihoitajia. Mikä mahtoi olla ydinkeskustan kotihoidon työntekijöiden koulutus kaupungilla? Seuraavassa asiakohdassa meille kerrotaan erilaisista toimista, joilla kaupungin kotihoidon työntekijöiden työssä jaksamista ja ammattitaidon ylläpitämistä tuetaan. Miten mahtaa olla työnohjaus, työsuojelu ym. toimet Visitan työntekijöillä?
Minusta meillä päättäjinä on vastuu myös siitä, millaista työnantajapolitiikka ratkaisuillamme tuemme. Siksi olisin kaivannut lisää tietoa Visitan työntekijöiden työoloista. Ja toisaalta myös siitä, kuinka moni kaupungilla määräaikaisia töitä tehnyt jäi ratkaisun jälkeen työttömäksi. Vakituisethan saivat pitää paikkansa, mutta jostain kaiketi piti väkeä vähentää, jotta säästöä saatiin aikaiseksi.
Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että ydinkeskustan kotihoidon yksityistämisestä huolimatta kaupungille tulee erilaisia hallintokuluja siitä, että avopalvelunohjaaja päättää asiakkaan ottamisesta palvelun piiriin ja tekee arvio- ja tarkastuskäyntejä. Kaupunki vastaa myös yöhoidosta ja tukipalveluista ja ymmärtääkseni kaupunki hoitaa myös asiakasmaksujen laskutuksen. Jos laskut jäävät maksamatta, tappio ei mene yrittäjän vaan kaupungin piikkiin.
Lopuksi muutama huomio asiakaskyselystä, jota meille hyvin niukasti tässä informoidaan. Jos vastauksia tuli 31 ja vastausprosentti oli 56.4%, niin onko asiakkaita todellakin alle 100? Alussa kyllä kerrotaan, että puolen vuoden aikana asiakkaita oli yht. 178. Kysely tehtiin niille, joiden luona käytiin vähintään kerran viikossa. Käydäänkö muiden luona siis vielä harvemmin? Elikä he ovat sen mukaan suhteellisen hyväkuntoisia, eivätkä aikaa vieviä ja raskashoitoisia? Kuitenkin aiemmin saadun tiedon mukaan nimenomaan keskustassa asuu paljon sellaisia, joiden luona on käytävä monta kertaa päivässä. Jotenkin tämä on mielestäni ristiriitaista informaatiota. Haluaisin tietää, tehtiinkö kysely nimettömänä niin, että vastaaja saattoi luottaa, ettei häntä vastauksista tunnisteta? Nimittäin on päivänselvää, että moni palveluista riippuvainen ei uskalla kritisoida palveluja siinä pelossa, että menettää ne kokonaan tai että se vaikuttaa hänen kohteluunsa. Näin asianlaita ikävä kyllä on.
Toivon, että seuraava meille esitettävä selvitys on perusteellisempi ja siinä on vakavasti paneuduttu asiaan. Turha näin heppoisia selvityksiä tänne valtuustoon on tuoda.
