Verkostokaupunki
Joulukuussa 2001 lausuttiin syntysanat Jyvässeudun ns. verkostokaupunkihankkeelle, jonka sloganina on ollut "Toiminnot edellä, hallinto perässä – palvelut yli kuntarajojen". Mukana on 10 Jyvässeudun kuntaa: Jyväskylä, Jkl mlk, Muurame, Laukaa, Hankasalmi, Uurainen, Petäjävesi, Korpilahti, Toivakka ja viimeisimpänä mukaan tullut yhdistynyt Äänekoski. Verkostokaupunki kattaa reilun 166 000 asukkaan väestömäärän, josta Jyväskylässä asukkaita on n. 85 000.
Verkostokaupunkihankkeessa on tehty toistakymmentä toimialakohtaista selvitystä, joiden tavoitteena on ollut järjestää palveluja seudullisesti. Vuosien aikana korkein virkamies- ja poliittinen johto on todellakin seutuistanut lukemattomia työryhmien kokouksia ja seminaareja. Projektityöntekijät ovat työllistyneet ja raportteja on valmistunut. Aikaa ja rahaa on palanut. On selvitetty seutukirjastoa, seututerveyskeskusta, seudullista päivähoitoa, seutulukiota, vanhuspalvelujen seudullista järjestämistä sekä erilaisia sosiaali- ja mielenterveyspalveluja. Oma projektinsa ovat olleet talous- ja hankintapalvelukeskuksen sekä ruokapalvelujen seudullinen järjestäminen.
Selvitysten pohjalta on ollut tarkoitus saada aikaan päätöksiä, joilla käytännössä näitä palveluja tuotettaisiin ilman kuntarajoja – verkostokaupungin puitteissa. Mutta tähän hanke onkin sitten tyssännyt. Jyväskylä suurimpana on ollut vaatimassa isännän äänen kuulumista, eivätkä siitä luonnollisesti muut ole pitäneet. Vaikka päivähoitohanke oli tarkoitus toteuttaa niin, että maalaiskunta olisi toiminut isäntäkuntana, niin kaupunki vaati tukipalvelujen, mm. ruokahuollon ja siivouksen ostamista omilta yhtiöiltään. Maalaiskunta taas katsoi omilla toimintamuodoillaan pääsevänsä paljon edullisemmilla kustannuksilla, ja hanke hautautui siihen. Kaupunki itse järjesteli omaa taloushallintoaan perustamalla talous- ja hankintapalvelukeskuksen ajatuksella, että muutkin kunnat ostavat siltä palkanlaskentaa ym. palveluja. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja kaupunki on liemessä kalliine ohjelmistohankintoineen.
Kun verkostokaupunkihankkeen asiat eivät edenneet toteutumiseen saakka, alkoi sitä viisi vuotta työstänyt poliitikko- ja virkamiesporukka hermostua. Puheenvuorot kuntaliitosten välttämättömyydestä voimistuivat ja etenkin Jyväskylän ja maalaiskunnan liitoksen merkitystä koko maakunnan elinvoimaisuuden tekijänä korostettiin. Keski-Suomesta puhuttiin aikoinaan viiden prosentin lääninä, josta nykyisten aluetalouden mittareiden mukaan on tullut neljän prosentin maakunta. Keski-Suomen kilpailukyvyn pelastusrenkaana on nähty kaupungin ja maalaiskunnan liitos ja näiden kuntien päättäjien vastuuseen koko maakunnan tulevaisuudesta on vedottu ahkerasti.
Sitkeä vastustus liitokseen Jyväskylän maalaiskunnan päättäjien ja virkamiesten keskuudessa sai aikaan huokauksia kaupungin puolella. Ja siihen tuli kuin pelastava oljenkorsi taloudellisten ongelmiensa kanssa kamppailevan Korpilahden kosinta.
Korpilahti
Korpilahden uusi valtuusto oli kesällä 2005 hyväksynyt kunnan strategian, joka sisälsi mm. itsenäisenä kuntana pysymisen. Mutta joukko uusia, nuoria, innokkaita valtuutettuja halusi jyväskyläläisiksi ja sai mukaansa myös kokeneempia valtuutettuja, jotka näkivät kunnan talouden synkät luvut. Jyväskylä näyttäytyi pelastajana – olihan Korpilahdella tarjota maata, jota kaupungilta niin kovasti puuttui. Julkisuudessa liitosmyönteiset päättäjät perustelivat kantaansa sillä, että "he ottavat vastuun kunnan taloudesta, kun antavat velat Jyväskylän maksettaviksi". Esitys Jyväskylään liittymisestä tehtiin loppuvuodesta 2005, ja vuoden 2006 ajan sitten tehtiin selvityksiä ja asiaan liittyviä päätöksiä. Lehtien palstoilla käytiin vilkasta "puolesta ja vastaan" -keskustelua pitkin vuotta. Kansanäänestyskin Korpilahdella järjestettiin, mutta sen tuloksesta vähät välitettiin. SKP vaati kansanäänestystä myös Jyväskylässä, mutta se torpattiin perustellen, että 5000 asukkaan Korpilahden velat kaupungin taloudessa on niin pieni juttu, että ei sillä ole kaupunkilaisille merkitystä.
Poliittisista ryhmistä Korpilahdella etenkin keskusta repesi pahasti. Vasemmistoliitto oli siellä ainoana yhtenäisesti liitosta vastaan. Liitospäätöksestä on valitettu, ja lopullinen päätös puuttuu. Vaikka viimeisintä sanaa siis ei ole vielä sanottu, silti kaikki käytännön toiminta on jo tehdyn liittymissopimuksen mukaista. Esim. Jyväskylän kaupungin ensi vuoden budjetissa rahoitetaan eri hallintokuntien hankkeita myös Korpilahdelle, vaikka liitos astuu voimaan vasta 1.1.2009. Nämä summat tullaan kuulemma kuittaamaan sitten aikanaan maksettavista porkkanarahoista – kertovat virkamiehet. Mutta, entäpä jos liitospäätös ei saakaan lain voimaa? Silloin taitaa kaupungin rahoille käydä kuten Kettusrahoille.
Kun Korpilahden liitoksesta kaupungin valtuutettujen kesken käytiin keskusteluja, tuli aika selväksi, mistä oikeasti oli kyse. "Kun ei maalaiskunnan kanssa asiat etene, niin jospa Korpilahti saisi suman koskessa purkautumaan", totesi mm. vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja, joka voimallisesti ajaa seudulla kuntaliitoksia ja moittii omia aatetovereitaan niin Korpilahdella kuin Jyväskylän maalaiskunnassa. Elikkä Jyväskylä ei oikeastaan halunnut Korpilahtea, mutta ei pannut vastaankaan, kun ajatteli, että jos Korpilahdesta voisi jotenkin hyötyä. Haittaa siitä ei kuitenkaan voisi olla.
Jyväskylän ja Korpilahden liitos on kaiken kaikkiaan hyvin keinotekoinen, kunnillahan ei ole edes yhteistä maarajaa. Jotta liitosehdot toteutuvat, on maalaiskunnan ja Muuramen kanssa pitänyt käydä neuvotteluja, jotta jonkinlainen kaistale korven keskeltä saadaan. Maalaiskunta tuohon pyyntöön vastasi myöntävästi – ehkäpä ajatellen, että saa olla kaupungin kosinnoilta nyt hetken rauhassa.
Mutta mitä vielä!
Jyväskylän maalaiskunta
Kunta – ja palvelurakennehanke erinäisine määräyksineen tuli verkostokaupunkipuuhasteluihin kyllästyneille kuntaliitosintoilijoille kuin taivaan lahjana. Ja kun maalaiskunnan talouskin alkoi olla yhtä huonossa jamassa kuin kaupungin, osa maalaiskunnan päättäjistä alkoi kallistua kuntaliitosselvityksen kannalle. Kun puitelain toimeenpanosuunnitelma oli maalaiskunnan valtuuston käsittelyssä kesän alussa, päätettiin siellä esittää sisäasiainministeriölle Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä ja kuntajakoselvittäjän asettamista. Esitys meni läpi äänin 34 – 17. Vastaan äänestäneet olivat pääosin demareita sekä vasemmistoliittolaisia.
Maalaiskunnan valtuuston päätöksen jälkeen kaupungissa hykerreltiin niin, että päättäjiä piti kehottaa käyttäytymään maltillisesti. Valtuusto joutui pitämään juhannuksen jälkeen ylimääräisen kokouksen, jotta saatiin aikaiseksi maalaiskunnan kanssa yhtä pitävä päätös. Ja kyllä siinä valtuustossa ylistettiin maalaiskunnan viisaita päättäjiä! SKP ainoana esitti sikäli poikkipuolisen sanan, että vaati selvityksen valmistuttua kansanäänestyksen järjestämistä. Asiasta äänestettiin ja yksi vihreä varavaltuutettu lipesi SKP:n esityksen kannalle. Jälkeenpäin hän perusteli käyttäytymistään sillä, että esitys oli heidän vaaliohjelmansa mukainen…
Päätökset kuntajakoselvittäjän asettamisesta tulivat ministeriöstä pikavauhtia, ja elokuun valtuustossa Jarmo Asikainen oli jo selostamassa valtuutetuille työskentelynsä tavoitteita ja työsuunnitelmiaan. Tavoite on, että hän jättää selvityksensä valtuustoille 14.12.07. Suunnitelmien mukaan liitospäätökset on tarkoitus tehdä helmikuun -08 loppuun mennessä, ja seuraavat kunnallisvaalit sitten käytäisiin jo uuden kunnan puitteissa – siis Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdessä. Siis, jos lopputulemana on myönteiset liitospäätökset. Ministeriön virkamiehet ovat viikko sitten kunnille vielä tarkentaneet, että koska Korpilahti on päättänyt liittyä nykyiseen Jyväskylään, tulee sen tehdä päätös liittyä uuteen Jyväskylään, jos Jkl ja mlk päättävät sellaisen muodostaa. Virallisesti ei puhuta kuntaliitoksesta, vaan puhutaan Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan strategisesta yhdistymisestä niin, että "syntyy uusi kunta, joka on kilpailukykyinen, edistää asukkaiden hyvinvointia, synnyttää pysyviä työpaikkoja sekä turvaa peruspalvelut kuntalaisille" – kuten nyt joka puolella hoetaan.
Kuntajakoselvittäjän työn ohella työskentelee pienehkö työvaliokunta, johon kuuluu hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat, muutama virkamies sekä pääluottamusmiehet. Vajaan 50 hengen ohjausryhmä taas muodostuu kummankin kunnan hallituksista täydennettynä valtuustojen puheenjohtajistolla, henkilöstön edustajilla, Korpilahden edustajalla sekä joukolla virkamiehiä. Yllättäen oli mukaan mahdutettu myös edustus niistä poliittisista ryhmistä, jotka saivat viime vaaleissa valtuutettuja, mutta joilla ei ole edustajaa hallituksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupungissa SKP:tä ja mlk:ssa vihreitä.
Ensimmäinen ohjausryhmän kokous antoi viitteitä siitä, että homma ei tule menemään leppoisissa tunnelmissa eteenpäin. Mlk:n kunnanjohtaja tuohtui jo alkuun, kun kaupungin virkamiehet olivat aamun työvaliokunnan keskustelun koonneet yhteen ja esittivät kysymyksiä, joita muut eivät olleet ehtineet nähdä. Ohjausryhmä lähinnä kuuli, mitä työvaliokunta oli päättänyt. Kun ohjausryhmän puheenjohtaja (mlk:n edustaja) erehtyi vielä tiedotusvälineille toteamaan, että "keskeneräisistä asioista ei tiedoteta, koska eihän siitä mitään tulisi, jos nyt jo ihmiset ryhtyisivät pelkäämään vaikkapa lähikoulun lakkauttamista!" – niin siitä jo soppa syntyi. Paikallinen aviisi uutisoi "Kunnon keskustelu uhkaa tyrehtyä, kun liitosselvitykseen osallistuvat eivät saa kommentoida keskeneräisiä asioita!" Niin media kuin kuntalaisetkin ovat olleet tyrmistyneitä. Nimenomaan valmisteluvaiheessahan ihmisiä pitää kuulla. Jo tehtyihin päätöksiin ei enää vaikuteta. Vaikka luulisi selvitysmiehen kuuluvan olla sivussa ja puolueeton, niin lehden mukaan "hyssyttely saa myös selvitysmiehen tuen".
No, SKP oli jo ennen ohjausryhmän kokousta ehtinyt julkisuudessakin vaatia kansanäänestystä ja päässyt kertomaan kansalaisadressin keräämisestä. Tarkoitus on kerätä nimiä vuoden loppuun asti.
Tällä viikolla jätin valtuustoaloitteen kansanäänestyksestä. Olin asiasta yhteydessä maalaiskunnan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajaan. Heillä oli valtuusto samaan aikaan ja myös he jättivät vastaavan aloitteen. Ikävä kyllä, oman ryhmäni muut valtuutetut pitivät aloitetta turhana. Sen sijaan perussuomalaisiin siirtynyt ex-demarivaltuutettu allekirjoitti aloitteen ja otti myös nimilistoja kerätäkseen.
Kuntalaisten kuuleminen on tarkoitus hoitaa niin, että 2.10. on maalaiskunnassa yksi informaatiotilaisuus aiheesta. (Viikolla 40 päätettiin, että kaupunki järjestää kuulemistilaisuudet myös 14.11. ja 18.12., mikä ei seminaarialustuksen aikaan vielä ollut tiedossa.) Seuraavan kerran sitten kuntalaisille järjestetään tilaisuuksia ensi vuoden tammikuulla. Selvitysmiehen mukaan ei ennen joulua ole mitään kerrottavaa. Neljä poliittista toimialaryhmää työskentelee, mutta ne nimenomaan eivät saa antaa julkisuuteen mitään. Kaikki tiedotus menee työvaliokunnan sihdin kautta. Vaikka hankkeesta on nettisivut, ei siellä järin mullistavia tietoja ole.
Korpilahden kanssa tehty liitossopimus voi tulla kaupungille ongelmaksi, koska tällä viikolla julkaistujen tietojen mukaan kaikkien kolmen kunnan yhdistymisestä maksettava porkkanaraha menee pääosin Korpilahdelle. Kaupunki luotettavana kumppanina pitää kiinni tuosta tehdystä sopimuksesta. Maalaiskunta kokee jäävänsä mopen osille. Samoinhan on Korpilahdelle luvattu edustus lautakuntiin, mutta miten mahtaa olla maalaiskuntalaisten ja kaupunkilaisten mandaattien kanssa?
Selvitysmies on tällä viikolla käynyt keskustelut kaikkien poliittisten ryhmien kanssa ja esiin on noussut monenmoista ongelmaa – ei vähiten se, haluavatko maalaiskuntalaiset kaupungin uuden suurvoimalan maksajiksi. Hän on itsekin myöntänyt, että tämän suuruusluokan selvitykseksi on aikataulu sellainen, että ei varmasti koskaan aiemmin ole tällä vauhdilla tehty.
Olen aika vakuuttunut, että kansanäänestys tullaan torppaamaan perustellen kiireellä ja turhilla kustannuksilla. Demokratia kun tuppaa viemään aikaa ja maksamaan!
Muu Keski-Suomi
Tämän Jyväskylä – maalaiskuntaliitoksen lisäksi nyt ennen seuraavia kunnallisvaaleja tulee Keski-Suomessa myös Jämsän ja Jämsänkosken liitos olemaan tapetilla. Vaaliasetelmat tulevat olemaan mielenkiintoiset myös SKP:n kannalta, sillä Reino Welling on nyt jo saanut hyvin palstatilaa kirjoittelulleen itsenäisen Jämsänkosken puolesta. Jämsänkoskella päätettiin, että kansanäänestystä ei järjestetä, ja Welling on valittanut päätöksestä.
Tämän vuoden alusta astui voimaan Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten kuntaliitos. Äänekosken torilla 22.9. ihmiset olivat kovasti tyytymättömiä uuden kunnan asioihin. Liitoksestahan ei järjestetty edes kansanäänestystä. Meidän ehdokkaillamme Äänekoskella tulee olemaan ensi syksyn kunnallisvaaleissa paljon asioita puitavana ihmisten kanssa.
Pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaari- Pihtipudas – kuntapari on toiminut löyhänä liittona - Wiitaunionina, mutta toimeenpanosuunnitelman vastauksessa Viitasaari meni puhumaan kuntaliitoksesta, mikä oli Pihtiputaalle kuin öljyä laineille.
Pylkönmäen 1000 asukkaan kunta on päättänyt liitoksestaan Saarijärveen.
Eteläisessä Keski-Suomessa Leivonmäki ja Joutsa ovat myös päättäneet liittymisestään mietittyään aikansa eri kumppaneita.
Toivakka olisi halunnut Jyväskylän liitokseen mukaan, mutta tässä vaiheessa iso veli kehotti odottamaan, että ensin tehdään maalaiskuntakuvio kuntoon.
Kaupungin ja Korpilahden väliin jäävä Muurame on saanut osakseen murhaavia katseita, kun se on kieltäytynyt liitosselvitykseen mukaan tulosta. Muurame on vähän sellainen Keski-Suomen Kauniainen, joka pärjää omillaan ainakin toistaiseksi. Mutta jos Jkl + mlk-liitos toteutuu, se merkitsee esim. monissa kuntayhtymissä uuden kunnan osuuden voimistumista ja muiden, pienempien kuntien osuuden heikkenemistä vastaavasti. Miten se vaikuttaa yhteistyöhaluihin, jää nähtäväksi.
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä
