Artikkelissa kerrottiin Jyväskylän oppilashuollon tilanteesta, joka oli mm. valtuuston käsittelyssä viime elokuussa. Sekä opetuslautakunta että sosiaali- ja terveyslautakunta olivat käsitelleet kyseistä asiaa todeten huomattavien resurssivajeiden olemassa olon. Olin kovin yllättynyt, että sosiaali- ja terveyslautakunta oli yksimielisesti hyväksynyt esittelijän ehdotuksen, jonka viimeinen lause kuuluu: ”Vuoden 2009 aikana selvitetään mahdollisuudet kohdentaa nykyinen henkilöstöresurssi oppilashuollon lisätarpeisiin”! Sekä tämä, että Raimo Sopon (kesk) lausuma 25.9. Ksml:ssa ”oppilashuollon tarpeisiin voidaan vastata esim. sisäisin järjestelyin” saa minut kysymään, mitä tällä konkreettisesti tarkoitetaan? Millaiset sisäiset järjestelyt ratkaisevat oppilashuollon henkilöstövajeen?
Onko päättäjillä ajatus siirtää vaikkapa perheneuvolasta tai mielenterveyspalveluista psykologeja oppilashuoltoon, jolloin voidaan todeta asioiden oppilashuollossa olevan kunnossa? Tällainenhan vasta hölmöläisten touhua olisi. Ei noilla muillakaan sektoreilla ole liikaa henkilöstöä. Esim. psykiatriseen hoitoon pääsee kolmen kuukauden kuluttua hoidon tarpeen arvioinnista. Vaikka lain kirjain näin täyttyykin, on aika aivan liian pitkä hoitoa tarvitsevalle.
Voi olla, että lautakunnan jäsenten ote asioihin on herpaantunut, koska lautakunnat eivät enää päätä esim. ensi vuoden budjettiesityksistä. Niitä käsitellään järjestelytoimikunnan alaisissa toimialaryhmissä, joiden esitykset eivät ole julkisesti luettavissa kuten lautakuntien pöytäkirjat. Demokratian ja avoimen valmistelun kannalta tämä on todella suuri moka.
Lehdestä saimme lukea johtavan virkamiehen esittävän ensi vuodelle yhtä psykologia tarpeen ollessa neljä psykologia, 5,5 kuraattoria, 4,5 lääkäriä ja 1 terveydenhoitaja. Aika huikea on ero todetun tarpeen ja vastuualueen virkamiehen esityksellä!
Käsitellessämme viime vuoden marraskuussa tämän vuoden budjettia esitin lukioille yhtä psykologia ja yhtä koulukuraattoria. Äänestyksessä asian kannalla oli 7 valtuutettua, 52 oli sitä mieltä, ettei näitä tarvita. Esitin myös kolmea lääkäriä, joista kahden työpanos kohdennettaisiin koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Kukaan 59 valtuutetusta ei kannattanut esitystäni. Talousarvion lähetekeskustelussa näistä asioista kannettiin kovasti huolta, mutta kun tuli lopullisen päätöksenteon aika, niin puheet unohtuivat.
Pahoin pelkään, että näin vaalien alla kuulemamme kaikki kauniit lupaukset unohtuvat, kun uusi valtuusto 1.12. päättää ensi vuoden budjetista. Perusteluna todennäköisesti saamme kuulla ainakin, että ” emmehän me voineet vaikuttaa valmisteluvaiheessa ja nyt on liian myöhäistä tehdä muutoksia kokonaisuuteen”.
Riitta Tynjä
kaupunginvaltuutettu, SKP
