Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Kun eduskunta oli alkuvuodesta 2007 yksimielisesti hyväksynyt kuntapuitelain, ja porvarihallitus ohjelmassaan mennyt vielä pidemmälle nimenomaan palvelurakenteiden muutosvaatimuksissaan, niin jo kuntatasolla alkoi tapahtua. Nimenomaan kepulaisten takinkääntö maalaiskunnassa sai liikkeelle kuntaliitosjunan, joka on porhaltanut viime vuonna sellaista vauhtia, että hitaimpien on ollut vaikea kyydissä pysyä. Ei siinä ehditty eikä välitetty kuntalaisten mielipidettä kuunnella esim. kansanäänestyksen muodossa. Ja kun loppuvuodesta järjestettiin kuntalaistilaisuuksia, johtavat poliitikot ja virkamiehet olivat äänessä niin, että kuntalaiset jäivät mopen osille  - kuten tässä koko suuruudenhullussa prosessissa. Vauhti on jatkunut myös tämän vuoden puolella, ehkä vieläkin huimempana. Niin kuntalaisten kuin työntekijöiden kuuleminen on tuntunut lähinnä muodollisuudelta. Itse itselleen vallan ottanut työvaliokunta tekee päätöksiä - viimeisimpänä nyt lukioverkosta - kuulematta esim. asianomaisen alan työryhmää, lautakuntaa tai virkamiehiä.

Tarkastuslautakunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota konserniohjeistukseen ja nimenomaan tiedonkulun merkitykseen sekä valtuuston asemaan. Kun ohjeet viime vuoden lopussa hyväksyttiin, otaksuttiinko asioiden olevan kunnossa? Myöhemmin tänä iltana esittämäni valtuustokysymys ja siihen saatava vastaus toivottavasti saavat tarkastuslautakunnan pysymään hereillä tämän asian suhteen.

Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on vuodesta toiseen isohkoja ylityksiä. Tarkastuslautakunta toteaa olevansa asiasta huolestunut. Minusta se ei riitä. Tulee selvittää, onko kyse tietoisesta alibudjetoinnista vai mistä. Tämän vuoden kolmannesvuosiraportissa kerrotaan taas niin vammaispalveluissa kuin lastensuojelun ostopalveluissa olevan tulossa viimevuotisen kaltainen ylitys, miljoonan verran kummassakin.  Olen ennenkin nostanut esille – ja tulen sen jatkossakin tekemään – että omiin palveluihin satsaaminen on parasta säästämistä. Kaikista juhlapuheista huolimatta lastensuojelussa tullaan tietyissä tilanteissa tarvitsemaan aina myös laitospaikkoja. Kun niitä on riittävästi omasta takaa, ei jouduta pakkoraossa ostamaan kalliita paikkoja ympäri Suomea. Näin säästetään yhteisiä verovaroja.

Tilinpäätöksessä olevista tavoitteista ja niiden toteutumisesta sotepassa muutama sana. Niin aikuisten- kuin lastenpsykiatriassa hoidon tarpeen arvio tehdään kolmen viikon sisällä. Mutta hoito aloitetaan aikuisilla kahden, ja lapsilla kolmen kuukauden kuluttua arvioinnista. Vaikka tämä ilmeisesti täyttääkin lain kirjaimen, niin inhimilliseltä se ei kuulosta.

Sotepassa on jo pitkään ollut käytössä monia hyviä, mitattavissa olevia tavoitteita. Tällainen on esim. jono erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta. Tavoite (viisi potilasta) ja sen toteutuminen ovat kuitenkin kaukana toisistaan, niin viime vuonna kuin myös alkuvuonna 2008. Tarkastuslautakunta arvioi aivan oikein, että pitkäaikaishoitopaikkojen ja palveluasumisen lisäys ei ole ollut riittävää. Omaishoitoa lisäämällä näitä asioita ei ratkaista. Tarvitaan lisää hoitopaikkoja ja niihin työntekijöitä.

Tilinpäätöksessä nousee esiin useassa eri kohdassa asumispalvelut ja niiden riittämättömyys. Psykiatrisen laitoshoidon purku on ihmisten heitteille jättöä ilman tukiasumisen järjestymistä. Tuettua asumista tarvitaan paitsi vanhusten, myös monien erityisryhmien osalta. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen tarve kasvoi viime vuonna ja suunta on kasvava, sen sijaan rahat ja palvelut eivät. Asiantuntijaryhmissä on ollut puhetta tiettyjen kaupungin vuokra-asuntojen muuttamisesta tällaiseen tukiasumiskäyttöön. Mutta kuulemani mukaan valtiolta haettavat rahat ovat menossa aivan muihin tarkoituksiin kuin omien palvelujen parantamiseen.

Tarkastuslautakunta toteaa Tilapalvelun onnistuneen tilojen vähentämistavoitteissaan yli odotusten. Kyllä varmaan. Moni meistä kaupungin työntekijöistä on saanut tuntea sen nahoissaan yrittäessään ahtautua asiakkaineen uusiin, mutta aiempaa pienempiin tiloihin, joiden kustannukset ovat kuitenkin aiempia isommat. Missähän se säästö tuli ja kenelle?

Henkilöstökertomuksessa nostetaan esiin aiempaa paremmin erilaisia lukuja, jotka kuvaavat kaupungin henkilöstön tilannetta. Kapasiteettiperusteisen henkilöstömäärän seuraaminen antaa paremman kuvan arjesta. Onhan ihan eri asia, onko työssä kokoaikaista työtä tekevä kuin esim. osa-eläkkeellä oleva, jonka lopun työn muut työkaverit jakavat omien hommiensa ohella. Tietyillä aloilla tarvitaan selkeitä linjauksia sijaisratkaisuista, jotta ihmisten oikeutetut valinnat eivät luo eripuraa työyhteisöihin.

Koulutuksen merkitystä on korostettu etenkin esimiestyössä ja muutoksen johtamisessa. Meille kerrotaan kuinka esimiehillä on mahdollisuus kehittää erilaisia vuorovaikutus -ym. taitojaan ja räätälöidä oma kehittymissuunnitelma. Mutta entäpä ne esimiehet, jotka eivät itse näe kehittymistarpeitaan vaan luulevat olevansa jo nyt täydellisiä ja käyttäytyvät alaisiaan kohtaan sen mukaisesti. Miten sellainen esimies motivoi alaisiaan koulutuksiin, joka itse puhuu "pakkokoulutukseen" menosta?

Käytyjen esimies-alaiskeskustelujen määrä ei myöskään ole mielestäni vielä riittävä mittari. On työyhteisöjä, joissa ne käydään, koska "on pakko". Voitte kuvitella niistä saatavan hyödyn!

Sama koskee tehtyjä henkilöstökyselyjä. Mahtaako olla tietoa, kuinka monessa työyksikössä ne on käyty läpi ja missä hengessä?

Edellä mainituilla asioilla on iso merkitys työyhteisön ja sen jäsenten hyvinvointiin ja jaksamiseen, eikä sitä ratkaista rahalla. Sen sijaan monet työterveyshuollon ja työsuojelun ehdottamat toimet koskien työergonomiaa, - työturvallisuutta yms. ratkeavat rahalla. Vaikkapa kunnon työtuolin saaminen tulisi paljon edullisemmaksi kuin hankalista työasennoista johtuvat sairaslomat. 

Viime vuonna tehdyistä investointipäätöksistä SKP näkee jäähallin laajennuksen yritysaitioineen turhaksi veronmaksajien varojen tuhlaamiseksi. Asiaan liittyvä yhtiöittäminen on taas yksi askel päätösvallan viemisestä liikesalaisuuksien piiriin. Myös voimalainvestointi on suuruudeltaan ja riskeiltään sen suuruusluokan asia, että olisi tarkastuslautakunnan luullut analysoivan hanketta eri näkökulmista.