Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Viime syksynä jättämäni aloitteen taustalla oli halu saada tietoa, miten edellisen valtuustokauden alussa tehty päätös vanhuspalveluiden henkilöstöresurssien lisäämisestä oli toteutunut. Nimittäin viime vuosien aikana on ollut täysin mahdotonta enää budjeteista seurata asioiden etenemistä mm. koska niiden rakenteet ja niissä ilmaistavat tiedot muuttuvat vuodesta toiseen.

Toisaalta niin työntekijöiden kuin omaisten huolestuneet yhteydenotot kuin myös erilaiset valitukset ja kantelut olivat minusta riittäviä signaaleja asian perusteelliselle selvittämiselle.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa asiat varmaankin ovat olleet keskustelun kohteina useinkin, mutta minusta vanhuspalveluiden nykytila ja kehittämistarpeet on sen tärkeysluokan asia, että siihen on tarpeen käyttää aikaa meidän myös täällä valtuustossa.

Olin toisaalta ilahtunut, kun listan mukana tuli "Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset linjaukset vuoteen 2030 ja toimeenpano-ohjelma", mutta toisaalta vihainen, koska se tuli vasta nyt. Kuinka kenelläkään työssä käyvällä ihmisellä on aikaa muutamassa päivässä perehtyä tällaiseen aineistoon, jotta sitä voisi kommentoida ja käydä siitä nyt sitten periaatteellista keskustelua?

Tästä pumaskasta ei muuten mistään löytynyt julkaisupäivämäärää, mutta kaiketi tämä on ollut valmis ainakin maaliskuun alussa, jolloin se on ollut lautakunnan listan liitteenä.

Kun nyt näyttää siltä, että tällä vanhalla valtuustolla ei ole enää oikein mitään varsinaista tekemistä, ja kun seuraavassakin sosiaali- ja terveyslautakunnassa näyttää listalla olevan vanhuspalveluihin liittyvä aloite, niin esitän, että, että toukokuun valtuustossa kävisimme keskustelun vanhuspalvelujen strategisista linjauksista. Tuolloin voisimme varmaan myös saada tuoretta tietoa Japanin vanhustenhuollon nykytilasta!

Lisäksi olisi tarpeen ottaa tarkasteluun myös kuntaliitoksen myötä tulevat uhkat ja mahdollisuudet. Jo nyt vanhukset kysyvät, käykö heille kuten Kainuun mallissa niin, että heitä siirrellään kuin pelinappuloita paikasta toiseen välittämättä, onko esim. omaisella mahdollisuutta etäisyyksien ja kulkumahdollisuuksien takia käydä katsomassa kuten aiemmin.

Oma asiansa sitten on tietysti päätöksenteko henkilöstöresursseista ja investoinneista. On häpeällistä, eikä kyllä Jyväskylän imagon kannalta mitenkään myönteistä, että vuonna 2001 vuodelle 2005 asetettuja henkilöstöä koskevia tavoitteita ei olla vielä vuonna 2008 saavutettu. Taulukossa esitetään nykyisen hoitohenkilöstön määrä ja voimassa oleva laatusuositus ja todetaan VÄHIMMÄISmitoituksen MILTEI täyttyvän. Silti vastauksessa väitetään, että henkilöstömitoitukset ovat suosituksen mukaisia. Jos ne eivät KAIKILTA osin täyty, niin eiväthän ne silloin ole suosituksen mukaisia! Muun väittäminen on asioiden kaunistelua.

Joka tapauksessa laatusuosituksen HYVÄÄN mitoitukseen pääsemiseen on vielä paljon matkaa.

Muistan kuinka sosiaalijohtaja Erkki Torpan aikaan Jyväskylässä asetettiin tavoitteita nimenomaan peruspalveluiden eri osa-aluille. Tavoitteena oli mm. että meillä olisi maan paras päivähoito. Mitäpä jos asettaisimme tavoitteeksi maan parhaimmat vanhuspalvelut ja tekisimme myös konkreettisia taloudellisia päätöksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi? Eikö siinä olisi imagoa kerrakseen Uudelle Jyväskylälle?