16.1.2007
Perusturvaksi 800 euroa kuukaudessa
Yli 600 000 suomalaista elää EU:n köyhyysrajan (noin 750eur/kk) alapuolella. Lapsista 15 % elää köyhyydessä. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Kuitenkin Suomi on rikkaampi kuin koskaan.
Vaikka köyhien tulot ovat alle EU:n köyhyysrajan, maksetaan niistä vielä verot. Viimeistään tämä aiheuttaa tarpeen hakea toimeentulotukea. Julkisten palvelujen yksityistäminen, erilaisten maksujen korottaminen sekä asumiskustannusten hillitön nousu pahentavat entisestään köyhien asemaa.
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että apua tarvitsevan kansalaisen on oltava melkoinen tuhattaituri osatakseen hakea itselleen kuuluvan avun oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta. Byrokratian rattaissa kaikki eivät jaksa. Kun apu ei tule ajoissa, ongelmat kasvavat ja kustannukset tulevat niin ihmisen kuin yhteiskunnan kannalta loppupelissä kalliimmiksi.
Viimesijainen toimeentuloturva, toimeentulotuki, on alkujaan tarkoitettu tilapäiseksi tueksi. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä siitä on muodostunut työttömyysturvan ja asumistuen lisäksi osa työttömän perusturvaa. Kutakin etuutta tulee hakea erikseen, jokaista eri luukulta ja eri hakemuksella. Käsittelyajat voivat olla jopa kuukausia, mikä vaikeuttaa entisestään köyhän elämää.
Suomen kommunistinen puolue SKP esittää 800 euron perusturvaa kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Esitys merkitsee minimietuuksien tuntuvaa korottamista sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Näille molemmille asioille on huutava tarve tänä päivänä.
800 euron perusturva ei tarkoita kaikille automaattisesti maksettavaa kansalaispalkkaa. Lähtökohta on, että yhteiskunnan tulee taata työtä ja siitä kunnon palkka. Esitys liittyy SKP:n jo aiemmin tekemään aloitteeseen yleisen työajan lyhentämisestä 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Teknologian kehitys ja työn tuottavuuden kasvu mahdollistavat tämän toteuttamisen.
SKP ehdottaa myös verotettavan tulon alarajan nostamista 1 000 euroon kuukaudessa ja 1 300 euron vähimmäispalkkaa. Verottamalla minimietuuksia ei ketään pidä ajaa toimeentulotuen asiakkaaksi. Kun muutetaan kunnallisverotus progressiiviseksi ja ryhdytään verottamaan pääomatuloja palkkatulojen tavoin, voidaan osaltaan huolehtia sosiaaliturvan ja kuntien palvelujen rahoituksesta.
SKP:n esitys poikkeaa vihreiden ja Vasemmistoliiton esityksistä mm. siinä, että se ainoana puuttuu rahoituksessa pääomatuloihin. Vihreiden esitys merkitsee käytännössä minimietuuksien korottamista vain 50 eurolla, mikä ei paljon lämmitä köyhän elämää. Vasemmistoliitto kohdentaa esityksensä kaikkein köyhimpiin, mutta ei esitä konkreettisia tavoitteita koko perusturvan tason olennaiseksi nostamiseksi. Kokoomus, keskusta ja SDP puolestaan jakavat valtion budjettiratkaisuilla verohelpotuksia rikkaille, mutta kieltäytyvät nostamasta mm. opiskelijoiden ja eläkeläisten perusturvaa.
SKP:n esittämä perusturvauudistus vaatii toteutuakseen seuraavan neljän vuoden aikana vajaat neljä miljardia euroa. Tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin esim. rikkaita suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vieläkin suurempia summia. Uudistus voidaan rahoittaa kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua. Näiden veromuutosten kautta lisätulot ovat noin 4,7 miljardia euroa ja kattavat hyvin perusturvauudistuksen vaatimat lisämenot.
Riitta Tynjä
sosiaalityöntekijä
kansanedustajaehdokas
