Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Nyt käsiteltävänä oleva asia on mittakaavaltaan suuren luokan asia. Me päätöksentekijät emme voi huolettomasti tehdä päätöksiä, joiden kustannusvaikutukset ovat mittavia ja pahimmillaan kaatuvat veronmaksajien niskaan.

Parin viimeisen vuoden aikana on voimalahankkeeseen liittyvää tietoa tullut tuutin täydeltä. Tieto on ollut osin keskenään ristiriitaista ja hämmentänyt päättäjiä. Useampaan otteeseen olen itse joutunut toteamaan, että annettu tieto ei ole ollut varsinaisesti virheellistä, mutta tarkoitushakuisesti on jätetty kertomatta tiettyjä asioita. Vasta, jos on itse ymmärtänyt tehdä tarkentavia lisäkysymyksiä, on saanut vastauksen, jonka myötä kokonaisuus on näyttänyt toiselta.

Ikävä todeta, että myös oman energiayhtiömme toiminta on ollut edellä kuvatun kaltaista.

Tämän tietotulvan keskellä olen tullut siihen tulokseen, että on kyettävä itse suodattamaan ydinasiat tästä kaikesta ja luotettava johtopäätöksissä omaan kaupunkilaisjärkeensä.

En ole kaupunginhallituksen esityksen kannalla, en kannata Keljonlahden voimalaitosinvestointia enkä esitettyä lainan takausta. Perusteluni ovat pääosin samat kuin ne olivat 14.11.2005, kun käsittelimme voimalaitoksen sijaintipaikkaa. Kertaan ne tässä lyhyesti.

  • Aivan liian vähän kiinnitetään huomiota niihin keinoihin, joilla energiaa voidaan säästää. Lähtökohtana tuntuu olevan, että energiankulutuksen kasvu on kuin mantra, jolle ei kukaan mitään mahda. Tämä ei ole vastuullista päätöksentekoa.
  • Vaikka kaukolämmön tarve seudulla kasvaakin, niin nyt suunnitteilla oleva voimalaitos on tarpeisiin nähden ylimitoitettu. Rauhalahti on käyttökunnossa vielä pitkään ja savukaasupesurilla aikaa olisi mahdollista pidentää. Samalla saataisiin myös ympäristön kannalta hyödyllisiä muutoksia kohtuuhinnalla. Mutta jos jääräpäisesti nyt viedään tätä suurvoimalahanketta eteenpäin, niin sen valmistuttua ollaan tilanteessa, jossa meillä on ylikapasiteettia. Ja kukas sen maksaa – muu kuin kuluttaja?
  • Jyvässeudulla pyritään kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä yhteistyöhön monissa eri asioissa. Miksi energiantuotannossa ei katsota, miten Jyvässeudulla olisi järkevää hoitaa tämä kokonaisuus niin, että tuhlauksen sijasta saataisiin kokonaistaloudellisia säästöjä aikaan? Viittaan tässä nyt Vattenfallin suunnitelmiin Palokassa. Vai onko tässäkin Jyväskylän linjana isäntäkuntamalli = me teemme suurvoimalan ja muut saavat ostaa meiltä palvelun meidän määrittelemällä hinnalla?
  • Muutamissa seminaareissa olen kuullut asiantuntijaluentoja, joista olen ymmärtänyt, että teknologinen kehitys alalla on huimaa. Jos hiemankin malttaisimme odottaa, niin voisimme käyttää modernia teknologiaa, jolla nykyiseen suunnitelmaan verrattuna olisi mahdollista saavuttaa huomattavan suuret lisätulot myös sähkön ja/tai liikennepolttoaineiden myynnillä. Lähes täydellisen energiaomavaraisuuden lisäksi tämä mahdollistaisi myös riittävät päästövähennykset, millä on mielestäni suuri merkitys. Miksi nyt kiireellä investoimme jo valmiiksi vanhaan teknologiaan?
  • Jyvässeudulla on paljon bioenergiaosaamista. On mieletöntä, jos alueen omaa osaamista ei käytetä hyväksi. Selvityksessään Jyväskylän kaupungille Ari Lampinen tuo esiin biopolttoainetta käyttävän kaasutuskombivoimalan, johon olisi mahdollista saada KTM:n 25 miljoonan euron investointituki, mikäli tällainen rakennettaisiin Suomessa ensimmäisenä Jyväskylään. Eikö tähän osata tarttua?
  • Suunniteltu voimala käyttää polttoaineena puuta ja turvetta. Tämä aiheuttaa Jyväskylän Energialle päästökauppariskin, joka ylittää suuruudeltaan yhtiön liikevaihdon ja kaatuu toteutuessaan Jyväskylän kaupungin = veronmaksajien niskaan. Tällöin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt nousisivat huikeasti (90 % v. 2010 vrt. Kioton vertailuvuosi 1990). Kaupungin ilmastostrategian tavoitteet (= päästöt v. 2010 = v. 1990) jäisivät haaveeksi.

Koska kyseessä on investointipäätös nimenomaan Keljonlahdelle, on syytä todeta muutama asia myös kyseisestä paikkapäätöksestä, joka siis meni Hallinto-oikeudessa nurin.

  • Monessa yhteydessä on todettu kaupungin alueen pienuus, rajat tulevat vastaan ja joudutaan menemään esim. Valkeamäkeen, joka on maastollisesti kallista aluetta rakentaa. Siksi on kovin outoa, että halutaan käyttää Keljonlahden alue asuinrakentamisen sijasta voimalarakentamiseen vaikka sille on olemassa muitakin vaihtoehtoja.
  • Kun on jo olemassa yksi alue (Rauhalahti) voimalakäytössä ja sinne mahtuvat tarpeelliset uudet investoinnit, niin miksi avata täysin uusi alue pinta-alaltaan pienessä Jyväskylässä voimalarakentamiselle? Tämä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen on myös kokonaistaloudellisesti edullista.
  • Keljonlahdella investointi tulee aiheuttamaan useita haitallisia vaikutuksia ympäristöön. En hyväksy sitä, että pelkästään taloudellisilla seikoilla vähät välitetään riskeistä pohjavesialueelle, liito-oravista tai Jokpakan notkon luontoarvoista. Suunnitelmat voimalan jäähdytysjärjestelmää varten merkitsevät käytännössä virtausten muuttumista ja jääpeitteen heikkenemistä, joilla on monia negatiivisia vaikutuksia luontoon ja ihmisten liikkumismahdollisuuksiin.

Pääperustelu Keljonlahden voimalaitosinvestoinnille vaikuttaa olevan Fortumin saaminen ulos energiayhteistyöstä hinnalla millä hyvänsä. Vaikka nykyinen sopimus onkin kaupungin näkökulmasta taloudellisesti epäedullinen, niin muitakin arvoja ja näkökulmia päätöksenteossa tulee olla. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristöarvot, jotka esim. vihreiltä tuntuvat olevan aika lailla kadoksissa.

Julkisuudessa olleet Fortumin optiot ja muut liiketoiminnan negatiiviset ilmiöt eivät meidän voimalaratkaisullamme muutu. Energiataloudessa tulisi valtiojohtoisen energiatuotannon johtamistapa muuttaa voiton tavoittelusta yhteiskunnalliseksi palvelutehtäväksi. Siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä eduskuntatasolla. Fortumin optiot ovat selkeästi Lipposen hallituksen aikaansaannos, jota Vanhasen hallitus ei halunnut purkaa, eikä porvarihallituksen ohjelmakaan siitä kyllä mitään positiivisia viitteitä anna.

Kommunistien kanta on, että kaupunginhallituksen ehdotus tulee tässä esittämilläni perusteilla hylätä.