HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
PÄÄTÖS
Numero 1 (6)
Antopäivä 27.6.2008
08/0413/3
Diaarinumero
00242/07/2209
00355/07/2209
ASIA Kunnallisasiaa koskeva valitus
MUUTOKSENHAKIJAT
Risto I. Routti, Jyväskylän kaupunki
ja
Riitta Tynjä, Jyväskylän kaupunki
PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Viranomainen Jyväskylän kaupunginvaltuusto
Päivämäärä 15.1.2007 § 11
Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen oli kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 7.12.2003 lähetetyllä sähköpostilla irtisanoutunut kaupunginjohtajan virasta 1.4.2004 alkaen ja esittänyt siihen liittyvän sopimuksen laatimista.
Jyväskylän kaupunginhallitus on 8.12.2003 hyväksynyt Jyväskylän kaupungin ja kaupunginjohtaja Pekka Kettusen välisen sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen allekirjoittamisella Pekka Kettunen irtisanoo virkasuhteen Jyväskylän kaupunginjohtajana päättymään 31.3.2004 ja kaupunki maksaa korvauksena Pekka Kettusen vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta yli yhdeksän vuoden kaupunginjohtajan viran hoidon perusteella 260 000 euroa. Sopimuksen mukaan se sitoo molempia osapuolia sen jälkeen, kun sopimuksen hyväksymistä koskeva kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman. Mikäli päätös ei ole lainvoimainen viimeistään 15.3.2004, sopimus raukeaa ja sen perusteella suoritetut toimenpiteet peruuntuvat.
Kaupunginhallitus on 19.1.2004 oikaisuvaatimusten johdosta päättänyt tarkistaa 8.12.2003 tehtyä päätöstä muun ohella siten, että kaupunki maksaa korvauksena 200 000 euroa, mikä vastaa 1½ vuoden palkkaa, ja että Kettusen virkasuhde päättyy 30.4.2004 sekä on Kettusen oikaisuvaatimuksen johdosta poistanut sopimuksen raukeamisehdon. Muilta osin kaupunginhallitus on hylännyt oikaisuvaatimukset. Päätös päätettiin panna täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta.
Kaupunginjohtaja Kettusen erorahan takaisinperintää koskevasta asiasta on pyydetty asiantuntijalausunto Kuntaliitolta. Lausunnossa todetaan, että Kettusen oikaisuvaatimuksesta ilmenee, että hän on mieltänyt sopimuksen tulevan osapuolia sitovaksi sen jälkeen, kun sopimuksen hyväksymistä koskeva kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman. Oikeudelliset edellytykset erokorvauksen takaisin perimiseen eivät niin muodoin ole poissuljettuja. Mahdolliseen oikeudenkäyntiin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä niin lopputuloksen kuin oikeuspaikankin suhteen, joten on tarkoituksenmukaista olla käynnistämättä perimistoimia entistä kaupunginjohtajaa kohtaan.
Kaupunginvaltuusto päätti 15.1.2007 äänestysten jälkeen, että asiantuntijalausunnossa esitetyillä perusteilla kaupunki ei ryhdy perimään takaisin kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettuja erorahoja.
VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA
Risto I. Routin valitus
Routti on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Kaupunginhallitus on päättäessään maksaa Kettuselle 200 000 euron korvauksen irtisanoutumisesta ylittänyt toimivaltansa ja suorittanut teon, joka on vailla laillista perustetta. Kaupunginvaltuuston päätös olla ryhtymättä toimenpiteisiin korvauksen takaisinperimisestä on laiton ja hyvän hallintotavan vastainen. Kaikkia kansalaisia tulisi kohdella tasa-arvoisesti ja erokorvaus olisi pitänyt periä takaisin.
Riitta Tynjän valitus
Tynjä on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista.
Valituksen perustelut:
Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtaja Kettusen keskinäisessä sopimuksessa on lainvoimaisuusklausuuli, jossa todetaan sopimuksen sitovan molempia osapuolia sen jälkeen, kun kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman. Tehty sopimus ei siten tule milloinkaan voimaan korkeimman hallinto-oikeuden kumottua kaupunginhallituksen päätöksen 6.6.2006 antamallaan päätöksellä taltio 1457.
Kyseessä on lainvastainen teko ja toimivallan ylitys, jos kaupungin kassasta maksetaan rahaa ulos ilman, että maksu perustuu lainvoimaiseen päätökseen. Valtuustolla ei ole toimivaltaa tehdä lahjoituksia. Perimättä jättäminen on vastoin aikaisempaa sopimuksen hyväksymispäätöstä ja viranomainen ei voi tehdä samasta asiasta kahta ristiriitaista päätöstä, jotka jäisivät kumpikin voimaan.
Kuntien järkevältä ja luotettavalta taloudenhoidolta katoaa pohja pois, jos valituksenalainen menettely hyväksytään. Valtuuston päätös on vastoin lainvoimaisesti oikeaksi todettua ratkaisua, koska Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut lainvoimaisesti erorahasopimuksen laittomuuden.
Valtuutetuille esitetyt perusteet eivät ole olleet vakuuttavia. Kunnan edun mukaista ei ole ennakoida oikeudenkäynnin häviämistä ja oikeudenkäyntikuluja, jos juttu päinvastoin on näyttänyt voitolliselta. Kaupunki on toiminut Kettusen asiassa ilman juridisesti hyväksyttäviä perusteita eri tavoin. Valtuuston päätös olla perimättä ilman lainvoimaa maksettua 200 000 euron erokorvausta ei ole omiaan kasvattamaan kaupungin positiivista imagoa kun samaan aikaan leikataan kuntalaisille tärkeistä lähipalveluista.
Möskään epäselvyys oikeudenkäynnin foorumista ei voi olla peruste olla perimättä aiheetta maksettuja rahoja takaisin kunnan kassaan.Kyse ei ole asian valmistelijan toteamasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan valtuusto on ylittänyt toimivaltansa.
LAUSUNNOT JA SELITYKSET
Jyväskylän kaupunginhallitus on antamassaan lausunnossa vastustanut valituksen hyväksymistä ja on muun ohella todennut, että kaupunginhallitus on 19.1.2004 päättäessään erorahan maksamisesta päättänyt myös täytäntöönpanosta mahdollisista valituksista huolimatta. Erorahan maksaminen on perustunut tähän päätökseen. Kuntalain 98 § mahdollistaa täytäntöönpanon ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Säännöstä on yleisesti tulkittu niin, että täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä, jos sen peruuttamisesta ei valituksen menestyessä aiheudu kovin suurta vahinkoa. Täytäntöönpanoon saatetaan ryhtyä, jos päättävä viranomainen harkitsee edut selvästi haittoja suuremmiksi. Täytäntöönpanopäätös on ollut täysin kaupunginhallituksen tarkoituksenmukaisuusperusteella harkittavissa oleva asia.
Kaupunginvaltuusto on 16.5.2005 hyväksynyt kaupunginhallituksen toimet eroraha-asiassa todeten, että sillä on ollut perusteltu syy maksaa eroraha irtisanoutumisesta ja siten on vältytty kaupungin johtamisen kannalta haitalliselta ja raskaalta irtisanomisprosessilta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 30.11.2006 hylännyt asiasta tehdyt valitukset. Päätös on lainvoimainen.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tilinpäätöksen ja myöntänyt vastuuvapauden toimielimille ja johtaville viranhaltijoille 6.6.2005. Valtuusto on katsonut harkintavaltaansa kuuluneen vastuuvapauden myöntämisen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 30.11.2006 hylännyt valituksen vuoden 2004 tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.
Kaupunki ei ole missään vaiheessa sopinut perimättä jättämisestä, eikä samasta asiasta ole olemassa kahta ristiriitaista päätöstä. Toisessa päätöksessä on päätetty maksaa eroraha ja toisessa on päätetty olla perimättä sitä takaisin.
Mahdollisen oikeudenkäynnin ennakoinnista on kuntaliitto todennut, että kunta on toimivaltansa rajoissa voinut luopua saatavasta esimerkiksi silloin, kun se on katsonut, että mahdollisen oikeudenkäynnin tulos on epävarma.
Tarkoituksenmukaisuusharkintaa suorittaessaan valtuuston on otettava huomioon se, että Kettunen on omalta osaltaan suorittanut kaikki sopimukseen sisältyneet velvoitteet ja kaupungin päätökset puolestaan osoittavat sen, että kaupunki on omalta osaltaan poliittisesti hyväksynyt sopimuksen sisällön.
Valtuuston perimättäjättämispäätös olikin pelkästään johdonmukainen jatko jo suoritetuille toimenpiteille asiassa.
Risto I. Routti on antanut selityksen.
Riitta Tynjä on antanut selityksen.
HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston päätöksen.
Perustelut Sovellettavat säännökset
Kuntalain 2 §:n (Kunnan tehtävät) mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät.
Hallintolain 6 §:n (Hallinnon oikeusperiaatteet) mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
Asian oikeudellinen arviointi
Korkein hallinto-oikeus on 6.6.2006 antamallaan päätöksellä taltionumero 1457 pysyttänyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen, jolla kaupunginhallituksen päätös Kettuselle irtisanoutumisen perusteella maksettavasta erokorvauksesta on kumottu. Korkein hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että korvaus on ollut vailla laillista perustetta ja kaupunginhallitus on siten korvauksesta päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja siten ylittänyt toimivaltansa.
Kaupunki on näin ollen maksanut Kettuselle 200 000 euron korvauksen irtisanoutumisesta perusteettomasti.
Tässä asiassa on kysymys siitä, onko kaupunginvaltuusto voinut päättää olla perimättä perusteettomasti maksamaansa korvausta takaisin.
Kuntalaissa ei ole säädetty vapautuksen myöntämisestä maksuista tai saatavista. Erityislakeihin tällaisia säännöksiä sisältyy. Oikeuskirjallisuudessa (esimerkiksi Kuntalaki, Harjula - Prättälä) on katsottu, että kysymys voiko kunta luopua saatavastaan ratkeaa lähinnä kunnan toimialaa koskevien periaatteiden mukaisesti. Harkintavaltaa rajoittavat myös hallinnon yleiset periaatteet, joista on säädetty hallintolaissa.
Takaisinperinnästä luopumisen perusteeksi kaupunginvaltuusto on esittänyt muun muassa, että Kettunen on omalta osaltaan suorittanut kaikki sopimukseen sisältyneet velvoitteet. Kaupungin päätökset osoittavat, että kaupunkikin on omalta osaltaan poliittisesti hyväksynyt sopimuksen sisällön. Näillä seikoilla ei kuitenkaan ole oikeudellista merkitystä, koska erokorvauksen maksaminen on kumottu lainvastaisena ja päätös on lainvoimainen.
Luopumisen perusteeksi on esitetty myös perintää koskevan mahdollisen oikeudenkäynnin lopputuloksen ja oikeuspaikan epävarmuus ja oikeudenkäyntikuluriski. Kunta ei kuitenkaan ole tuonut esille perusteita, miksi perintä jäisi ilmeisesti tuloksettomaksi. Asiassa ei myöskään käy ilmi, että perintäkulut olisivat kohtuuttomat perittävään saatavaan nähden. On myös otettava huomioon, että kysymyksessä oleva saatava ei ole vähäinen.
Perinnästä luopumiselle ei muutenkaan ole esitetty sellaisia kunnan toimialaan liittyviä seikkoja, joiden perusteella kaupunki olisi voinut luopua perusteettomasti maksamansa erokorvauksen takaisinperinnästä. Kaupunginvaltuusto on käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja on siten ylittänyt toimivaltansa.
Sovelletut oikeusohjeet Kuntalaki 2 § ja 90 §
Hallintolaki 6 §
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvalitus).
Esittelijäjäsen Reijo Kostamo
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet hallinto-oikeuden jäsenet Vesa Partanen, Riitta Jokioinen ja Reijo Kostamo.
JAKELU
Päätös Risto I. Routti, saantitodistuksin
Riitta Tynjä, saantitodistuksin
Jäljennös Jyväskylän kaupunginhallitus, jonka on kuntalain 97 §:n mukaisesti ilmoitettava päätöksestä
kat
***TIEDOTUSVÄLINEILLE 20.2.2007
SKP:n kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä on jättänyt Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen Jyväskylän kaupunginvaltuuston 15.1.2007 päätöksestä, jossa valtuusto äänestyspäätöksellä päätti, ettei kaupunki ryhdy perimään kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettuja 200 000 euron erorahoja.
Korkein hallinto-oikeus 6.6.2006 totesi kaupunginhallituksen ylittäneen toimivaltansa eroraha-asiassa ja näin ollen Jyväskylän kaupungin ja Pekka Kettusen välinen sopimus erorahojen maksamisesta ei saanut koskaan lainvoimaa. Tämä oli kuitenkin molempien osapuolten hyväksymä edellytys sopimuksen sitovuudelle.
Kun kaupungin kassasta maksetaan rahaa ulos ilman, että maksu perustuu lainvoimaiseen sopimukseen tai päätökseen, on kyseessä lainvastainen teko ja toimivallan ylitys. Valtuustolla ei ole toimivaltaa tehdä peiteltyjä lahjoituksia, etenkään tämän kokoluokan lahjoituksia. Perimättä jättäminen on vastoin sitovaa sopimusta, etenkin kun valituksenlaisessa päätöksessä ei ole sanottu muutettavan aiempaa päätöstä. Hyväksyessään, että ilman lainvoimaa maksettuja erorahoja ei edes pyritä perimään takaisin, valtuusto syyllistyy itse lainvastaisuuteen hyväksymällä laittomuuden ja laiminlyömällä velvollisuutensa huolellisesti hoitaa yhteisiä asioita. Jos tällainen valituksenalainen menettely hyväksytään ja yleistyy kuntien toiminnassa, on kuntien järkevältä ja luotettavalta taloudenhoidosta pohja pois.
Tynjä haluaa nostaa esiin niiden puolueiden, valtuutettujen ja eduskuntavaaliehdokkaiden vastuuta, jotka ovat syyllistyneet laittoman erorahan myöntämiseen ja jotka eivät ole olleet valmiita ryhtymään toimiin laittomasti maksettujen rahojen takaisin perimiseksi vedoten mm. Jyväskylän imagoon. Millainen imago on kaupungilla, joka leikkaa kunnallisia lähipalveluja vedoten rahapulaan ja samanaikaisesti on valmis lahjoittamaan 200 000 euroa vapaaehtoisesti eronneelle kaupunginjohtajalle - kysyy Tynjä.
Niille, jotka korostavat valtuuston vallan olevan kaiken muun yläpuolella ja suhtautuvat ylimielisesti kansalaisten mielipiteisiin, Tynjä toteaa Olaus Petrin ikivanhan tuomarinohjeen pätevän vielä tänäänkin "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan". Jos nykyiset lakimme sallivat moisen vääryydeen, tulee lakeja muuttaa. Ja sitä varten on syytä vaihtaa myös päättäjiä Arkadiamäellä.
Lisätietoja:
Riitta Tynjä
Tellervonkatu 1416 B 16
40200 Jyväskylä
P. (0400) 164 689
http://tynja.vuodatus.net
[email protected]
***
Kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle 19.2.2007
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
PL 640
13111 Hämeenlinna
KUNNALLISVALITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 15.1.2007 § 11 KAUPUNGINJOHTAJA PEKKA KETTUSEN ERORAHA-ASIA
Pyydän kunnioittavasti, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa edellä mainitun Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksen 15.1.2007 §, jossa on päätetty, ettei kaupunki ryhdy perimään takaisin kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettuja erorahoja, vaikka niiden maksamiseen velvoittanut sopimus on vahvistettu laittomaksi.
Perusteluna vaatimukselleni esitän seuraavaa:
1. Jyväskylän kaupunginhallitus ja Pekka Kettunen ovat tehneet keskinäisen sopimuksen 200 000 euron korvauksen maksamisesta vapaehtoisesta erosta Pekka Kettuselle. Sopimus sisältää lainvoimaisuusklausuulin, joka kuuluu seuraavasti: "Tämä sopimus sitoo molempia osapuolia sen jälkeen, kun sopimuksen hyväksymistä koskeva kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman." Kun Korkein hallinto-oikeus 6.6.2006 totesi kaupunginhallituksen ylittäneen kyseisessä asiassa toimivaltansa ja piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa, voidaan todeta, että tehty sopimus ei tule tältä osin koskaan saamaan lainvoimaa.
Kuten Kuntaliiton asiantuntijalausunnossakin todetaan, on Kettusella pitkäaikainen kokemus kunnan johtavana viranhaltijana ja hänen käyttämänsä lakiasiantuntija on myös hyvin perehtynyt kunnallishallinnon juridiikkaan. Näin ollen heidän on täytynyt osata mieltää, mikä merkitys sopimuksen hyväksymistä koskevan päätöksen lainvoimaisuudella ja sopimukseen nimenomaisesti otetulla ehdolla kunnallishallinnossa on.
Kun kaupungin kassasta maksetaan rahaa ulos ilman, että maksu perustuu lainvoimaiseen sopimukseen tai päätökseen, on kyseessä lainvastainen teko ja toimivallan ylitys, koska valtuustolla ei ole toimivaltaa tehdä peiteltyjä lahjoituksia ja varsinkaan tämän kokoluokan lahjoituksia. Perimättä jättäminen on vastoin sanottua sitovaa sopimusta, joten valituksenalainen päätös on ristiriidassa kaupungin aiemman sanotun sitovan sopimuksen hyväksymispäätöksen kanssa, vaikka tässä uudessa, valituksenalaisessa päätöksessä ei ole sanottu muutettavan aiempaa päätöstä. Kaupunki ei viranomaisena voi tehdä samasta asiasta kahta ristiriitaista päätöstä, jotka jäisivät kumpikin voimaan.
Jos tällainen valituksenalainen menettely hyväksytään ja yleistyy kuntien toiminnassa, on kuntien järkevältä ja luotettavalta taloudenhoidolta, kunnan ja sen verotusoikeuden tarkoitukselta pohja pois.
Valtuuston toimivallan ja kunnan toimialan ja verovarojen käytön tarkoituksen ylitys todentuu myös siinä, että kun Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut lainvoimaisesti erorahasopimuksen laittomuuden, merkitsee valtuuston valituksenalainen äänestyspäätös niskurointia lainvoimaisesti oikeaksi kunnan kannalta todettua ratkaisua vastaan, vaikka kunnan toiminnassa on laillisuutta tarkoin noudatettava. Valtuusto on siis tässäkin mielessä rikkonut huolellisuusvelvoitteensa.
Hyväksyessään, että ilman lainvoimaa maksettuja erorahoja ei edes pyritä perimään takaisin, valtuusto syyllistyy itse lainvastaisuuteen hyväksymällä laittomuuden ja laiminlyömällä velvollisuutensa huolellisesti hoitaa yhteisiä asioita kuntainstituution tarkoituksen mukaisesti.
Tällä perusteella vaadin, että valtuuston päätös on perustellen kumottava, jotta kaupunki ymmärtää täyttää velvollisuutensa ja ryhtyä perimään saatavansa Kettuselta.
2. Asian käsittelyn yhteydessä valtuutetuille esitettiin, että erorahoja ei ryhdyttäisi perimään mm., koska oikeudenkäynnin lopputulos on epävarma. Esiin nostettiin myös mahdolliset oikeudenkäyntikulut sekä oikeuspaikan epäselvyys sekä kaupungin imago. Perusteet eivät olleet vakuuttavia.
Ei ole kunnan edun mukaista jo valmiiksi ennakoida häviävänsä oikeusjutun ja joutua maksamaan oikeudenkäyntikuluja, kun juttu päinvastoin on näyttänyt voitolliselta. Jos kaupunki toimisi tältä pohjalta, olisi sen pitänyt kyetä ennakoimaan, että se tulee häviämään erorahojen maksamista koskevan jutun sekä hallinto-oikeudessa että Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hyväksyä tehdyt oikaisuvaatimukset 19.1.2004. Näin olisi vältytty pitkällisiltä ja kalliilta oikeusprosesseilta sekä vuosia jatkuneelta negatiiviselta julkisuudelta. Kaupunki toisin sanoen on toiminut tässä Kettusen asiassa ilman juridisesti hyväksyttäviä perusteita eri tavoin. Valtuuston päätös olla perimättä ilman lainvoimaa maksettua 200 000 euron erokorvausta ei ole omiaan kasvattamaan kaupungin positiivista imagoa, kun samaan aikaan leikataan kuntalaisille tärkeistä lähipalveluista. Epäselvyys oikeudenkäynnin forumista ei voi olla peruste olla pyrkimättä perimään aiheetta maksettuja rahoja kunnan kassaan takaisin. Asian selvittämistä varten löytyy asiantuntijoita, ellei kaupungilta, niin tästä maasta ainakin.
Asian valmistelija toteaa, että kaupunki joutuu ratkaisussaan käyttämään tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotuksen mukaisesti esittää, että "asiantuntijalausunnossa esitetyillä perusteilla kaupunki ei ryhdy perimään takaisin kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettuja erorahoja". Kyse ei ole ollut tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, kun valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tehden moisen peitellyn lahjoituksen ja sen perusteena ollutta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä vastaan niskuroidessaan.
Kyseisessä asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin tässä aiemmin kuvaamani seikat; toisaalta ilman lainvoimaa oleva sopimus ja toisaalta oikeudenkäyntiin liittyvät epävarmuustekijät. Päätösvaltaa käyttäville valtuutetuille ei pitäisi olla epäselvää, kumpi seikoista painaa vaakakupissa enemmän lain noudattaminen vai muut seikat.
Päättäessään olla perimättä ilman lainvoimaa maksettuja erorahoja valtuusto ylittää näin toimivaltansa.
Tällä perusteella vaadin, että valtuuston päätös on kumottava ja kaupungin on ryhdyttävä toimiin ilman lainvoimaa maksettujen erorahojen takaisinperimiseksi Pekka Kettuselta.
Kunnioittavasti
Jyväskylässä 18 päivänä helmikuuta 2007
Riitta Tynjä
JYVÄSKYLÄ
sosiaalityöntekijä
SKP:n kaupunginvaltuutettu
Tellervonkatu 14-16 B 16
40200 Jyväskylä
p. 0400- 164 689, 014- 273 649
sposti [email protected]
LIITTEET
- Valtuuston päätös muutoksenhakuohjeineen ja valitusosoituksineen (nettitulosteet)
- Asiakohdan liitteet sisältäen myös äänestysluettelot (2) ja eriävän mielipiteen
***
Jkl kaupunginvaltuusto 15.1.2007/Asia n:o 1 kaupunginjohtaja Pekka Kettusen eroraha-asia
Valtuutettu Riitta Tynjä, SKP
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Aika tarkkaan kolme vuotta sitten edellinen kaupunginhallitus teki Pekka Kettusen erorahoista päätöksen, jossa se pudotti erorahan määrää 60 000 eurolla ja poisti ns. raukeamisehdon. Sopimukseen jätettiin kuitenkin kohta, jossa todetaan "tämä sopimus sitoo molempia osapuolia sen jälkeen, kun sopimuksen hyväksymistä koskeva kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman". Ja tätä lainvoimaa tuo hallituksen päätös ei ole saanut, eikä tule koskaan saamaan.
Keväällä 2005 Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi kaupunginhallituksen erorahapäätöksessä ylittäneen toimivaltansa. Sen sijaan, että tuohon päätökseen olisi tyydytty ja ryhdytty toimenpiteisiin aiheetta maksetun rahan perimiseksi, halusi nykyinen hallitus ennakkopäätöstä hakemalla pitkittää asiaa yli vastuuvapauskokouksen. No, ennakkopäätös on saatu ja Korkeinta hallinto-oikeutta myöten on hallituksen todettu ylittäneen toimivaltansa. Lainvoimaista päätöstä erorahojen maksamiselle ei ole ja johtopäätöksen asiasta luulisi olevan päivänselvä; rahat on perittävä takaisin.
Mutta mitään ei ilmeisesti ole opittu, kun nykyinen hallitus itsepäisesti esittää, että rahoja ei perittäisi takaisin. Ei haluta hyväksyä Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua vaan halutaan näyttää, että "valtuustolla on valta tehdä millaisia päätöksiä tahansa, eikä siitä mitään seuraa".
Tuo erorahapäätös oli aikoinaan syvästi kansalaisten oikeustajun vastainen. Ja sitä on myös hallituksen esitys, että oikeudetta maksettua rahaa ei perittäisi pois. Asettamalla itsensä puolijumalan asemaan jalustalle ja suhtautumalla vähätellen kuntalaisten mielipiteisiin, päättäjät kyllä sahaavat omaa oksaansa.
Vallalla on edelleen vahva mielipide siitä, että rahat tulisi periä takaisin päätöksen tehneiltä hallituksen jäseniltä. Heille on kuitenkin myönnetty vastuuvapaus ja siitä tehty valitus ei muuttanut päätöstä. Se, että kuntalaki antaa valtuustolle mahdollisuuden tällaisiin päätöksiin, osoittaa, että lakeja on tarpeen muuttaa. Arkadianmäellä on syytä vaihtaa porukkaa. Olaus Petrin ikivanha (500 vuotta vanha) tuomarinohje on pätevä tänäänkin "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan".
On oikein, että asia on tuotu valtuustolle päätettäväksi. Se on ylin päätösvaltaa käyttävä elin ja se voi käyttää harkintaa. Mutta harkintavaltaa on osattava käyttää oikein. Ja tässä se pointsi onkin.
Jos vaakakupissa on toisaalla ilman lainvoimaista päätöstä kaupungin kassasta maksetut 200 000 euroa ja toisaalla arvelut oikeudenkäyntikuluista, oikeuspaikasta, oikeudenkäynnin lopputuloksesta ja kaupungin imagosta, niin ei pitäisi olla vaikeaa punnita, miten harkintaa tulee käyttää.
Oikeudenkäyntikuluilla ja lopputuloksen epävarmuudella pelottelevat ne, jotka aikovat mennä häviämään jutun. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kunnan edun ajaminen ja silloin lähtökohdan tulee olla aivan toinen. Tosin tämän jutun yhteydessä niin kaupunginlakimies Olli Heikkilä kuin Pekka Kettusen lakimies Vesa Laukkanen ovat vedonneet siihen, että hallinto-oikeuksien päätökset olivat odottamattomia. Niinpä lopputulosta ei etukäteen kannata ennakoida vaan kaupungin tulee pyrkiä voittamaan juttu ja saada rahat takaisin; joko neuvottelemalla Kettusen kanssa tai sitten hakemalla asiaan oikeuden päätös.
Kaupungin imagosta sanoisin, että enemmän on oltava huolissaan siitä, millainen kuva Jyväskylästä on jo muodostunut ja edelleen vahvistuu, jos päätöksentekijät leikkaavat peruspalveluista, lakkauttavat kirjastoja, neuvoloita ym. lähipalveluita ja toisaalta ovat valmiita lahjoittamaan kaverilleen yhteisistä verovaroista 200 000 euroa. Sillä lahjoituksestahan tässä on kyse. Haluammeko antaa viestin Jyväskylästä, jolla ei ole varaa tarjota kuntalaisten tarvitsemia palveluja, mutta on kuitenkin varaa heittää 200 000 euroa taivaan tuuliin?
Kehottaisin jokaista valtuutettua miettimään, miten oikeudenmukaisena mahtavat kuntalaiset pitää päätöstä, jolla valtuutettu on siunaamassa laittomaksi todettua päätöstä ja jolla valtuutettu on valmis lahjoittamaan 200 000 euroa yhdelle kaupungin työntekijälle, joka irtisanoi itse itsensä hommistaan.
Esitän, että kaupunginhallituksen esitys hylätään ja kaupunki ryhtyy perimään takaisin kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle ilman lainvoimaista päätöstä maksetut erorahat. Mikäli asiassa joudutaan äänestämään, esitän nimiäänestystä.
6.6.2006 Riitta Tynjän mielipide korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä
19.9.2005 Vastaus SKP:n 6.6.jättämään kuntalaisaloitteeseen
19.7.2005 Selitys ja vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle
6.6.2005 Kuntalaisaloite: kaupunginhallituksen peruttava valituksensa ja perittävä erorahat takaisin
Eriävä mielipide 16.5.2005/ Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen eroraha-asiassa suoritetut toimenpiteet
17.4.2005 Piirikokouskannanotto: Kaupunginhallituksen erottava
24.3.2005 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös
22.4.2004 Kypärämäen osaston vuosikokouskannanotto: Jyväskylän kaupunginjohto vaihdettava
2.3.2004 Kunnallisvalitus Jyväskylän kaupunginjohtajan "kultaisesta kädenpuristuksesta"
19.1.2004 Riitta Tynjän puhe luovutettaessa Kettusen eroraha-adressia valtuustolle
19.1.2004 Kysymys Kettusen erorahasta kyselytunnilla
16.12.2003 Oikaisuvaatimus Jyväskylän kaupunginjohtajan "kultaisesta kädenpuristuksesta"
