Vaalityön tiimellyksessä syntyy mielenkiintoisia keskusteluja turuilla ja toreilla ihmisten kanssa. Osa vielä miettii äänestysratkaisuaan. Osa on jo vakaan päätöksensä tehnyt.
Kaveri kävelykadulla kertoi ylpeänä kuinka hän on aina äänestänyt ehdokasta, joka on mennyt läpi - niin eduskuntaan kuin valtuustoon. Äänestä kuuli, että hän koki itsekin voittaneensa vaalissa, kun oma ehdokas pääsi läpi. Hän tunsi voineensa vaikuttaa äänestämällä. Ehkä juuri hänen äänensä oli se ratkaiseva ääni. Halu olla voittajan puolella on perin inhimillistä. Näin moni kokee itsekin olevansa voittaja. Ja onhan se hienompaa kuin myöntämää äänestäneensä ehdokasta, joka ei mennyt läpi - joka siis hävisi.
Vai kuka oikeastaan hävisi ja kuka voitti?
Kysyin kaverilta, onko hän tyytyväinen edustajansa toimintaan päätöksenteossa. Ilmeni, että ei hän kovin tarkkaan ollut seurannut asioita. Hän luotti edustajansa sanoihin, ei ollut tarkistanut puheiden ja tekojen paikkansa pitävyyttä. Kun ilmeni, että olen samassa valtuustossa hänen edustajansa kanssa, kerroin muutamia faktoja äänestystilanteista valtuustossa ja miten hänen edustajansa oli niissä toiminut. Kaveri meni hiljaiseksi, totesi tulleensa petetyksi ja aikoi ottaa enemmän selvää asioista ennen seuraavaa äänestyspäätöstään.
Puhuimme vielä tovin siitä, kuinka tärkeätä olisi ihmisten saada tietoa, miten päättäjät niin valtuustoissa kuin eduskunnassa toimivat. Tokihan niistä tietoa saa, jos ja kun ehtii ja pystyy netistä lukemaan päätöspöytäkirjoja. Mutta eivät nekään kerro kaikkea ja toisaalta suurin osa ihmisistä ei jaksa nähdä niin paljon vaivaa. Edustajat kertovat asioita itselleen edulliseen tapaan. Eivät he suoranaisesti ehkä valehtele, mutta jättävät kertomatta omasta näkökulmastaan epäedulliset seikat. Koko totuus voikin olla kovin toisenlainen.
Nytkin media pyrkii ohjaamaan ihmisten äänestyskäyttäytymistä kertomalla, kenellä on suurin kannatus. Sellaistahan kannattaa äänestää, jotta voi vaalien jälkeen kehua olevansa voittajien puolella!
Entäpä jos meillä ei kerrottaisi minkäänlaisia kannatuslukuja vaalien alla? Osaisimmeko ollenkaan äänestää, kun emme tietäisi, ketä voiton toivossa kannattaa äänestää? Kuvastaisiko tällainen vaalitulos enemmän kansan todellista kantaa kuin nykymeno, jossa vaalien lopputulos on ratkaistu ihan jossain muualla kuin äänestyskopeissa.
