Blogini on vaihtanut kotia helmikuussa 2009 ja löytyy nyt osoitteesta www.riittatynja.net tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Terveisin Riitta Tynjä

Kuukausi sitten kävimme lähetekeskustelun ensi vuoden budjetista kaupunginjohtaja Anderssonin esityksen pohjalta. Valtuutetut kautta linjan olimme esityksestä tyrmistyneitä ja kaikki poliittiset ryhmät vaativat palveluihin lisää rahaa. No, hallitus lisäsi budjettiin kuutisen miljoonaa. Nyt ei talousarvioesityksessä ole yhden yhtäkään lausetta jonoista, työntekijöiden vähentämisestä, palvelutason laskusta tms. Kun täysin alimitoitettuun esitykseen saatiin vähän lisää rahaa, on kuin mustakin olisi muuttunut valkoiseksi. Anderssonin shokkiesitys oli tehnyt tehtävänsä.

Pahoin pelkään, että ikävien lauseiden poistamisesta huolimatta olemme nyt esitetyillä rahasummilla tekemässä alimitoitettua budjettia esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Sellaisesta epäkohdasta valtuutettu Mari Kyllönen kirjoitti 23.8.08 Ksml:ssa toivoen, että valtuustoseminaarissa ennalta ehkäisevän työn tärkeydestä puhuneet eivät unohtaisi asiaa vaalien jälkeen. Olisikohan tässä peiliin katsomisen paikka?

Uuden Jyväskylän budjetissa ehkä kaikkein parasta on sen sisältämä mittava investointiesitys. Me tarvitsemme terveitä tiloja. Investointien kohdentaminen päiväkoteihin ja kouluihin on ihan oikein. Mutta esityksestä puuttuu kaupungin oman nuorisokodin rakentaminen aiemman, homeongelmien vuoksi lakkautetun tilalle. Moneen kertaan ja kestävillä faktoilla on tuotu esiin, että oma nuorisokoti on kannattava investointi. Nyt menot lastensuojelussa ylittyvät vuodesta toiseen, kun sijoituksia joudutaan tekemään ulkopuolisiin laitoksiin, joiden hoitopäivähinta on noussut yli 40% edellisen vuoden vastaavasta. Tälläkin hetkellä kaikki omat laitokset ovat täynnä ja jopa kiireellisiä sijoituksia joudutaan tekemään ulkopuolisiin, kalliisiin laitoksiin. Uuden Jyväskylän yhteenlaskettu ylitys lastensuojelussa on tänä vuonna yli 2 milj. Sillä summalla rakennettaisiin jo kaksi uutta Hovilaa, kun yhden 10-paikkaisen hinnaksi on arvioitu 1,2 milj.

Toinen investointi, mitä SKP esittää lisättäväksi budjettiin, on kansalaistoiminnan keskus. Jyväskylässä kyllä puhutaan kauniisti 3.sektorin tukemisen tärkeydestä, mutta kun olisi konkreettisten tekojen aika, niin tekosyitä löytyy. Kumppanuustalon homeongelmat ovat jo sairastuttaneet ison joukon ihmisiä ja tälle on saatava stoppi.

Kolmatta sektoria koskettaa kovin myös budjetin sisältämä esitys työllisyysrahojen leikkaamisesta nykytasosta 1,2 miljoonaa euroa. Esitystä on perusteltu mm. investointiohjelmalla. Totta kai se tuo työtä, mutta ehkä pääsääntöisesti niille rakennusalan ihmisille, joita työttömyys muuten olisi uhkaamassa. Työllistämistuilla taas autetaan kaikkein eniten niitä eri tavalla vajaatyökuntoisia, jotka eivät avoimelle sektorille työllisty. Toisaalta päivähoidossakin todetaan työllistämismäärärahan vähentämisen vaikeuttavan päivähoidon mahdollisuutta erityispäivähoidon järjestämiseen, kun ei voida palkata ryhmäavustajia. SKP ei hyväksy työllisyysrahojen leikkaamista nykytasosta vaan vaatii kaupunkia osaltaan kantamaan vastuunsa alkavan laman kynnyksellä.

Tänään on valtuustolle luovutettu yli 500 nimen adressi, jossa myös vastustetaan työllisyysrahojen leikkausta.

Kaupungin satsaukset elinkeinopolitiikkaan sen sijaan eivät ole esityksen mukaan vähenemässä. Rahaa Jykesille, Likesille, Kihulle, Ralleille ja Paviljongille löytyy entiseen malliin. Viime maakuntavaltuustossa pohdittiin, että vaikka kuinka on rahaa laitettu eri hankkeisiin, niin työllisyys vain junnaa paikallaan. Jyväskylä johtaa suurten kaupunkien työttömyystilastoja ja eri toimien vaikuttavuudella on merkitystä. Siksi olisikin syytä selvittää, mitä esim. Jykesiin panostetuilla rahoilla saamme, mikä on niiden vaikutus työpaikkojen syntymiseen. Avustuksia Ralleille ja Paviljongille ei SKP pidä tarpeellisina ja esittää niiden poistamista.

Mielestäni olisi aika käydä keskustelua kunnan perustehtävistä. Kuuluuko niihin yksityisen yritystoiminnan tukeminen? Onko oikein, että kunta yksityistää palvelujaan, jolloin kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saamisen suhteen varallisuutensa perusteella. Tässäkin budjetissa rahaa on löytynyt yksityisen päivähoidon tukemiseen, mutta omaa toimintaa ei esitetä lisättäväksi edes sen vertaa, mitä kaupunginjohtaja oli esittänyt! Ja lapsiperheiden tilapäinen kotiapu aloitetaankin palveluseteleillä, ei kunnan omana toimintana, kuten olisi ehdottomasti pitänyt.

Budjetin yleisperusteluissa kuvataan mm. väestörakennetta ja palvelutarpeita. Vertailukaupunkeihin verrattuna Jyväskylässä on työllisten osuus väestöstä pienempi, keskimääräiset tulot pienemmät ja työttömyysaste suurempi. Eli meillä asuu köyhää väkeä. Meillä on lapsia, vanhuksia, opiskelijoita ja työttömiä runsaasti. Johtopäätöksenä tästä on, että tarvitsemme hyvin toimivia, hinnaltaan edullisia julkisia palveluja; päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Näiden palvelujen tuottamiseen tarvitaan riittävästi työntekijöitä. Budjetti sisältää kuitenkin 1%:n laskennallisen säästötavoitteen henkilöstömenoihin, jonka toteuttamiseksi otetaan käyttöön täyttölupamenettely. Tämä on ristiriidassa sen toteamuksen kanssa, että palvelutarpeen kasvun vuoksi palkataan eläkkeelle jäävien tai muuten poistuvien tilalle pääsääntöisesti uudet työntekijät. Siksi esitänkin täyttölupamenettelystä luopumista.

Ja lopuksi taloudesta. Jyväskylä tekee entiseen tapaan taas ylijäämäisen budjetin myymällä omaisuutta itse itselleen. Se ei ole kestävä tie. Sekä valtion että kunnan omin päätöksin verotus kevenee ja kunnan tulot vähenee. Toisaalta kohoavilla taksoilla tuo veronkevennys on äkkiä kuntalaisen taskusta hävinnyt. Tämä ei ole oikea linja. Maksut ja taksat kohdistuvat pienituloiseen suhteessa rankempina. Pääomatulojen saaminen kunnallisveron piiriin ja sen muuttaminen progressiiviseksi on oikea suunta, mikä osaltaan auttaa heikkoa kuntataloutta kuten myös valtionosuuksien palauttaminen 90-luvun alun tasolle. Valtion tulee tehtävien lisäksi antaa kunnille myös rahaa niiden toteuttamiseen.

Tässäpä teille eduskunnassa työskenteleville valtuutetuille työsarkaa - eikä vastuuta tietysti voi väistää minkään eduskuntapuolueen valtuutettukaan tässä salissa.

1) Kohtaan 4 Jyväskylän kaupungin talous 2009- 2011

4.2.4 Henkilöstömenot, s. 21

Esitän, että toinen kappale koskien täyttölupamenettelyä poistetaan kokonaan.

2) Kohtaan 4 Jyväskylän kaupungin talous 2009 -2011

4.3.1 Investointimenot /Kappale "Talonrakennus", s.32

Esitän lisättäväksi toisen kappaleen jälkeen seuraavan kappaleen: "Kaupunki ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin uuden nuorisokodin sekä kansalaistoiminnan keskuksen rakentamiseksi."

B) Käyttötalousosa

1) Konsernihallinto/Elinkeinopolitiikka, s. 73

Esitän poistettavaksi seuraavat kohdat:

Rallin MM-osakilpailu 260,0 ja

Jyväskylän Paviljonki 900,0

2) Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä, s. 82

Esitän, että tekstiin "Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut" ensimmäisen kappaleen viimeinen lause poistetaan ja tilalle lause: "Lakisääteisten asiakasmaksujen määrät Uudessa Jyväskylässä 1.1.09 alkaen käsitellään erikseen perusturvalautakunnassa."

3) Sosiaali- ja terveyspalvelut/Työllisyyspalvelut, s. 92

Esitän, että sivun alareunassa olevan Työllisyyspalveluiden kustannukset 2000- 2009- taulukkoon muutetaan TA 2009 kohtaan riville Toimintakate summan 6 804,3 tilalle luku 8 096,6

( siis 1,2 miljoonaa lisää nykyiseen esitykseen)

4) Sosiaali- ja terveyspalvelut/ Terveydenhuollon palvelut, s.94

Esitän, että tekstiin "Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman kuvaus" toisen kappaleen viimeinen lause muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Kouluterveydenhuollon palveluihin lisätään kolmen lääkärin ja kolmen terveydenhoitajan työpanos."

5) Sosiaali- ja terveyspalvelut/ Sosiaali- ja perhepalvelut/Lasten ja perheiden palvelut, s. 120

Esitän, että tekstiin "Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman kuvaus" kolmannen kappaleen loppuun lisätään lause: "Tämä edellyttää neljän uuden sosiaalityöntekijän palkkaamista lastensuojelun avohuoltoon."

6) Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja perhepalvelut/ Psykososiaaliset palvelut, s. 121

Esitän, että tekstiin "Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman kuvaus" neljännen kappaleen viimeisen lauseen tilalle lisätään lause "Oppilashuoltoon palkataan neljä koulupsykologia ja viisi kuraattoria."

Esitän, että Uuden Jyväskylän valtuustoseminaarit järjestetään pääsääntöisesti Jyväskylässä tai Keski-Suomen maakunnassa.

Kun seminaaripaikka ei ole kovin kaukana, matka ei kestä kauan ja varsinaiseen tehokkaaseen työskentelyyn jää enemmän aikaa. Myös matkakustannuksissa voidaan näin säästää. Maakunnan kannalta on positiivista, että tuemme paikallisia yrittäjiä emmekä vie eurojamme muualle.

Kauempana järjestettävään seminaariin osallistuminen voi monelle valtuutetulle olla hankalaa myös oman perhetilanteen takia (sairaus, pienet lapset, hoidettavat omaiset). Valtuutetulta ei voida edellyttää osallistumismahdollisuutta seminaariin 24 h/vrk, vaan normaalin työajan puitteissa työskentelyn tulisi riittää. Seminaarit ovat osa valtuuston työskentelyä ja siksi niihin osallistuminen pitäisi tehdä kaikille valtuutetuille mahdollisimman helpoksi.

Jyväskylässä 1. joulukuuta 2008

Riitta Tynjä

valtuutettu, SKP

Uusi Jyväskylä on valtavan haasteen edessä, sillä tällä hetkellä kaupunkimme työttömyys on pahin kaikista Suomen suurista kaupungeistä. Työttömänä on yli 9000 kaupunkilaista ja työttömyyden ennustetaan edelleen lisääntyvän. Kaupunkimme valtuusto on kuitenkin leikkaamassa kaupungin asukkaiden työllistämiseen tarkoitettuja varoja lähes kaksi miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaisi mm. työllistettyjen määrän vähenemistä 150 hengellä!

Talouslaman uhatessa tällainen ratkaisu on kestämätön. Taloudellisen epävakaisuuden edessä rohkeinta ja viisainta politiikkaa on huolehtia työpaikkojen säilymisestä ja työttömien työllistymisestä. Vain se takaa kaupungin talouden pystyssä pysymisen tulevaisuudessa ja verojen kertymisen laman aikana. Ainoastaan se tukee työttömiksi jääneiden kaupunkilaisten ihmisarvoista elämää.

Me allekirjoittaneet vastustamme työttömien rahojen leikkaamista! Vaadimme, että leikkaamisen sijaan kaupungin täytyy ottaa vastuunsa työllistäjänä ja korottaa työllisyysmäärärahoja!

Tämä adressi luovutetaan mielenosoituksen yhteydessä 1. 12. klo 15:45 Kaupungintalolla Jyväskylän päättäjille.

Valtuustolle esitetään, että se hyväksyy listan liitteenä olevan yhteistyösopimuksen rallien järjestämiseksi. Sopimus merkitsee kaupungille 260 000 euron menoja toimintaan, jota ei mitenkään voi pitää kaupungin peruspalveluna ja joka ei myöskään ole lakisääteistä toimintaa. Samanaikaisesti esitetään ensi vuoden budjettiin esim. sosiaali- ja terveyspalveluihin tietoista alibudjetointia.

Ralleissa on kyse mitä suurimmassa määrin ilmastonmuutosta kiihdyttävästä toiminnasta. Miten nykyaikana voidaan ylipäätään esittää yhteisiä verovaroja tärvättäväksi toimintaan, jossa on kyse perimmiltään autotehtaiden mainoskampanjasta?

Sopivasti juuri viime viikolla julkistettiin tutkimus rallien taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Alueen talouteen ja imagoon kehutaan ralleilla olevan merkittäviä vaikutuksia. Etenkin median ja autonvalmistajien edustajat olivat tyytyväisiä ja ralleihin osallistuneet kaiken kaikkiaan. Ralleihin kerrotaan osallistuvan pääosin maakunnan ulkopuolista väkeä, joka muutenkin harrastaa autourheilua. – Urheiluksi en tosin itse tällaista toimintaa nimittäisi. – Ei kai ole ihme, jos asian harrastajat ovat tyytyväisiä järjestelyihin, joiden maksamiseen jyväskyläläiset veronmaksajat ovat osallistuneet. Tämän olisi voinut arvata ilman tutkimustakin.

Mutta entäpä ne sosiaaliset vaikutukset? Ja ennen kaikkea ympäristövaikutukset? Eikö niille anneta mitään arvoa? Kävelykadun muuttuminen jätekaduksi ei mielestäni tuo mitään myönteistä imagoa tapahtumalle. Raha ja imago tuntuvat olevan hankkeen puolustajille kaikki kaikessa. Kyse on kuitenkin arvoista ja siitä, millaista yhteiskuntakehitystä haluamme edistää; yksityisautoiluun perustuvaa vai jotain muuta.

Vaikka kaupunki ei voikaan päättää siitä, järjestetäänkö ralleja vai ei, niin me voimme päättää siitä, käytetäänkö verovaroja tällaisen toiminnan tukemiseen vai ei. Mielestäni näin ei pidä tehdä.

Sopimuksen mukaan suurin osa menoista muodostuu siitä, että kaupunki antaa veloituksetta rallien käyttöön tiloja Paviljongista ja muualta. Paviljongille on aikoinaan päätetty puolen miljoonan vuosittaisesta avustuksesta (SKP:n vastustuksesta huolimatta), jota laajennusten jälkeen nostettiin 900 000 euroon. On aika nurinkurista, että sitten ehkä rikkain tapahtumajärjestäjä vapautetaan vuokrien maksusta. Samaan aikaan kaupungin peruspalveluissa kipuillaan toimintamenojen kanssa, kun Tilapalvelulle pitää kyetä maksamaan omat kymmenykset tilavuokrina.

Kun meillä on Paviljonki, jossa järjestetään tapahtumia, niin eikö viisasta liiketoimintaa ole periä käyttäjiltä vuokrat ja muutkin maksut tasapuolisesti? Eivät rallit varmaan siitä konkurssiin mene. Ymmärtääkseni kaupungin linjana esim. järjestöjä kohtaan on se, että kaikilta peritään vuokrat normaaliin tapaan, eikä niiden kautta subventoida toimintaa. Erikseen sitten päätetään järjestön avustamisesta, jos perusteita löytyy. Kriteerit on viime aikoina olleet entistä tiukemmat ja usein on vaadittu vastikkeellisuutta toiminnalta.

Rallien toiminnasta ei löydy mitään perusteita, miksi niitä pitäisi avustaa jyväskyläläisten verovaroin. Päinvastoin, niille pitäisi säätää suurin mahdollinen haittavero.

Esitän, että järjestelytoimikunnan ehdotus hylätään eikä valtuusto hyväksy liitteenä olevaa yhteistyösopimusta AKK Sports Oy:n kanssa.

Jälkikommentti:
Vihreiden Touko Aalto esitti sopimuksen hylkäämistä ja Paloma Hannonen (vihr) sekä Riitta Tynjä (skp) kannattivat sitä. Asiasta äänestettiin ja hylkäysesitys hävisi äänin 63-12. Asiasta käytettiin parikymmentä puheenvuoroa, joista noin puolet oli sopimuksen hyväksymistä puoltavia.

Jätteenkuljetus on syytä järjestää kunnan toimesta. Sillä tavoin saavutetaan synenergiaetuja kuljetuksissa ja myös valvonta on huomattavasti helpompaa. Lokapoikien tapaus ei liene ainoa laatuaan maassamme ja se osoittaa valvonnan tärkeyden. Sopimusperusteinen malli on villimpi ja valvonnan kannalta ongelmallisempi.

SKP:n valtuustoryhmä yhtyy järjestelytoimikunnan ehdotukseen, että koko uuden kunnan alueella otetaan käyttöön kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Pidämme tärkeänä, että keräilyalueet pilkotaan sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että ne soveltuvat myös pienille yrityksille. Ja kun kunta päättää myös siitä, minne yhdyskuntajäte toimitetaan hyödynnettäväksi/loppusijoitettavaksi, niin tässä tulisi Jyväskylän aiempaa pontevammin paneutua nykyisen teknologian hyödyntämiseen esim. biojätteiden biokaasutukseen.

Myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa käytännössä yksityiset yritykset tekevät työn. Kunnan omana toimintana tämä on harvinaista. Ala alkaa kuitenkin olla niin keskittynyttä, että on vaikea sanoa, paljonko ilmaa tarjouksissa on. Jotta vertailukohtaa olisi, pitäisi esim. osa toiminnasta olla kunnan omaa toimintaa.

Mielestäni kannattaisi tehdä oikea, vakavasti otettava selvitys toiminnan kannattavuudesta omana toimintana.

Ehdotankin päätökseen liitettäväksi ponnen, jonka mukaan tehdään selvitys jätteenkuljetuksen järjestämisestä kaupungin omana toimintana ja tuodaan asia valtuuston päätettäväksi tulevan valtuustokauden aikana.

PONSI LIITETTÄVÄKSI ASIAKOHTAAN 40/KV 17.11.2008:
"JÄTTEENKULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KAUPUNGIN OMANA TOIMINTANA SELVITETÄÄN JA TUODAAN VALTUUSTON PÄÄTETTÄVÄKSI TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN AIKANA."

Jälkikommentti:
Esittämääni pontta kannatti Anna Autere (vihr). Ponnesta äänestettiin ja ponnen kannalla oli 16 valtuutettua, 58 vastaan ja yksi äänesti tyhjää.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Kuntaliitos astuu voimaan 1.1.2009. Uusi valtuusto on aloittanut toimintansa jo tänään. Meille esitetään täällä kolmen juhlapäätöksen tekemistä, hintalappu yhteensä 500 000 euroa.

Moni kuntalainen on ihmetellyt, mitä ihmeen juhlapäätöksiä nyt tarvitaan. Mitä juhlimisen aihetta meillä on? Onko meillä varaa alkaa heitellä rahaa sinne sun tänne pelkän juhlimisen nimissä?

Moni olisi toivonut satsausta siihen, että kuntalaisten mielipidettä liitokseen olisi aikanaan kysytty. Mutta – siihen ei ollut tahtoa eikä kuulemma rahaa.

Nyt kun päätökset on tehty, halutaan ryhtyä työhön uuden kunnan rakentamiseksi. Ihmisillä on huoli lähipalveluista, niiden säilymisestä ja kehittämisestä. Järjestämissopimuksessa tuodaan esille visiona kilpailukykyinen kaupunki. Mutta kyllä siellä puhutaan myös ennalta ehkäisevän toiminnan tärkeydestä ja peruspalvelujen turvaamisesta.

Tämän kokouksen lopussa käsittelemme ensi vuoden budjettiesitystä. Kun sitä luin, niin karvat nousi pystyyn: niin karmeaa ja keskenään ristiriitaista tekstiä se oli etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Kauniita lauseita ennalta ehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta, ja seuraavaksi henkilöstön vähentämisestä tai siirtämisestä paikasta toiseen asioiden ratkaisukeinoina. Viimeistään siinä vaiheessa iskostui päähäni ajatus; oikea juhlapäätös – jos sellaisia nyt tarvitsee ylipäätään tehdä - olisi esim. että päättäisimme luopua alibudjetoinnista sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Ensi vuoden budjettiesitystä vasten en voi mitenkään hyväksyä esim. 150 000 euron lahjoittamista yliopistosäätiön juhlakeräykseen. Vaajakosken keskustaa varmaan on tarpeen kehittää ja Mäki-Matin perhepuiston toimintakin tarvitsee oman tukensa. Mutta mielestäni nämä asiat tulee tuoda päätettäväksi normaalin käytännön mukaisesti talousarviokäsittelyn yhteydessä. Esityksiin tulee sisältyä tarkemmat kustannusarviot hankkeiden toteuttamisesta.

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja tuomista päätettäväksi vuoden 2009 talousarvion yhteydessä.

Jälkikommentti:
Esitin palautusta kaikkien kolmen juhlapäätöksen kohdalla. Kahden ensimmäisen asian osalla palautuksesta äänestettiin ja äänin 68 -7 se ei palautunut. Palautuksen kannalla oli lisäkseni Ps:n kolme valtuutettua sekä vihreistä Touko Aalto, Paloma Hannonen ja Maia Fandi. Kolmannessa juhlapäätöksessä palausesitykseni ei saanut kannatusta vaan raukesi

Sosiaali- ja terveyspalvelut kattavat ison osan kaupungin budjetista. Ne koskettavat kaupunkilaisia heidän arjessaan kaikkein laajimmin. Niiden hyvä sujuminen tuo säästöjä kuntalaiselle, ja pitkässä juoksussa myös kaupungille. Siksi keskityn puheenvuorossani talousarvioesityksen kohtaan, joka koskee sosiaali- ja terveyspalveluja.

Lähtökohtana soten budjetissa näyttää olevan alibudjetointi. Kerrotaan (s. 81), että talousarviossa on otettu huomioon OSA päivähoidon lisätarpeesta, OSA toimeentulotuen indeksikorotuksesta, OSA siitä ja tästä ja tuosta. Mutta vain osa. Olen sitä mieltä, että meille päättäjille pitää esittää luvut, mitä tarvitaan, jotta KOKO tarve tyydytetään. Vai jättääkö Jyväskylä esim. toimeentulotuen indeksikorotuksesta osan ottamatta käyttöön ja rikkoo lakia tieten tahtoen? Eikö meillä ole jo kylliksi negatiivista imagoa siitä, että ihmiset joutuvat hakemaan oikeuksiaan Hallinto-oikeuden kautta?

Meille kerrotaan, että talousarvio mahdollistaa nykyisen palvelutason vain osittain. Onko nykyinen taso liian hyvä, jotta siitä pitää leikata? Mielestäni meille pitää esittää luvut, jotka tarvitaan, jotta edes nykytaso säilytetään. Me poliitikot petämme itse itseämme, jos hyväksymme esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen ylevät tavoitteet laadukkaista peruspalveluista kaikille kuntalaisille, valtakunnallisten laatusuositusten huomioimisen sekä varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn painottamisen näillä rahaesityksillä. JOS raha ei riitä näihin tavoitteisiin, niin sitten niitä pitää muuttaa. Nykysysteemillä me vaadimme mahdottomia työntekijöiltä, joiden pitäisi tehdä entistä laadukkaampaa työtä entistä pienemmillä resursseilla. Sosiaali-ja terveydenhuollon työ on pääsääntöisesti ihmisen työtä ihmiselle, jota ei koneilla korvata. Jatkuvat tehostamisvaatimukset ovat käytännössä hiostamisvaateita, jotka johtavat työntekijöiden uupumiseen ja palvelun laadun heikkenemiseen.

Sosiaali- ja perhepalveluissa ollaan aloittamassa paljon puhuttu lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu viiden työntekijän voimin. Hyvä niin. Mutta ei ole lainkaan järkevää, että nuo vakanssit siirretäänkin vammais-ja vanhuspalveluista, joissa varmasti ei ole yhtään liikaa työntekijöitä, päinvastoin. Tällaista hölmöläisten touhua en voi hyväksyä. Mitä merkitsee käytännössä se, että sosiaali- ja perhepalveluissa jätetään 7 vakanssia täyttämättä (s. 115), kun siellä jo nykyiset resurssit ovat alimitoitetut? Meille päättäjille pitää kertoa, mitä tästä seuraa. Silloin ei valtuutettu voi budjettipäätösten jälkeen vetäytyä vastuusta ja sanoa, ettei tiennyt, mitä hänen päätöksestään seurasi. Nythän tilanne on se, että kukaan ei ota vastuuta vaan palloa heitetään virkamiesten ja päättäjien välillä.

Elokuun valtuustossa käsittelimme selvitystä oppilashuollon resursseista. Lisätarve oli sekä opetuslautakunnassa että sosiaali- ja terveyslautakunnassa todettu huomattavasti suuremmaksi kuin mitä tämä budjettiesitys nyt sisältää – yhden ainoan psykologin! Miten voidaan puhua, että otetaan huomioon valtakunnalliset suositukset, kun näin ei tehdä? Jospa me ihan oikeasti päättäisimme "investoida ihmisiin", emme vain vaalipuheissa vaan myös käytännön teoissa. Voisimmeko tehdä kuten Espoossa, jossa muistaakseni kerralla palkattiin oppilashuoltoon todetun tarpeen mukainen lisähenkilöstö? Jos ei rahaa (muka) muuten ole, niin otetaan velkaa kuten muihinkin investointeihin. Nimenomaan oppilashuoltoon investoimalla me voimme tehdä sitä kuuluisaa ennalta ehkäisevää työtä, joka tuo sitten säästöä myöhemmin.

Myös vanhus-ja vammaispalveluissa on selkeä henkilöstön lisätarve. Ja silti todetaan (s. 107) kuinka henkilöstömenojen vähentäminen edellyttää 10 työntekijän vähentämistä ja kuinka palveluasumisen henkilöstöä ei siten voida lisätä ministeriön laatusuosituksen ja lääninhallituksen velvoitteiden mukaisiksi. Millaisia sanktioita Jyväskylä tarvitsee, jotta se ryhtyy noudattamaan saamiaan velvoitteita? Työntekijöiden vähentäminenhän ei tuo edes säästöjä, koska muutos lisää erikoissairaanhoidon menoja. Hölmöläisten touhua jälleen kerran.

Samaista hölmöläisten touhua on myös työllistämismäärärahojen leikkaaminen (1,6 milj). Perusteena esitetty työllisyystilanteen paraneminen ei tunnu uskottavalta, ja toisekseen Jyväskylällä on ollut kyseenalainen kunnia johtaa työttömyystilastoja suhteessa vertailukaupunkeihin. Jo yksin tämä vaatisi kaupungilta enemmän vastuunottoa työllistämisasioissa. Näiden määrärahojen leikkaaminen johtaa toisaalla toimeentulotuen ja työmarkkinatuen passiivituen kustannusten nousuun, eikä siis tuo säästöjä.

Hammashoidon jo ennestään pitkät jonot tulevat esityksen mukaan kasvamaan. Myös sairaanhoitajan vastaanotolle jonon ennakoidaan kasvavan. Terveyskeskussairaalan uusia hoitopaikkoja ei voida ottaa suunnitellusti käyttöön, mikä lisää jonottamista keskussairaalasta. Kuntalaisten keskinäinen tasa-arvo terveydenhuollossa ei toteudu edes toiminnallisissa tavoitteissa, kun nykyisen kaupungin alueella pääsee kiireettömään hoitoon neljän ja muualla kolmen arkipäivän kuluessa.

On kovin ristiriitaista, kun sosiaali- ja terveyspalveluissa (kohdassa henkilöstö s. 86) todetaan mm. että "palvelutarpeen kasvun vuoksi palkataan eläkkeelle jäävien tai muuten poistuvien tilalle pääsääntöisesti uudet työntekijät", mutta sitten yksityiskohtaisemmassa käsittelyssä kerrotaan, että "vapautuvia vakansseja ei voida täyttää henkilöstömenojen vähennyksen vuoksi ja että sijaistenkin käyttöä on rajoitettava". Mitähän tässä uskoisi? Henkilöstö ainakin pidetään jatkuvasti löysässä hirressä tällaisella toimintapolitiikalla. Viikko sitten apulaiskaupunginjohtaja Utriainen rauhoitteli henkilöstöä toteamalla, että säästöohjelman sijasta pitäisi nyt tehdä päätös palveluihin satsaamisesta, koska se pidemmällä tähtäimellä saa aikaan säästöjä. Tästä olen harvinaisen paljon hänen kanssaan samaa mieltä.

Lopuksi vielä toteamus tuohon mittavaan investointiohjelmaan, josta voi olla todella hyvillään. Yksi sieltä kuitenkin puuttuu ts. kaupungin oma nuorisokoti, jonka taloudellisuudesta on kuluneella valtuustokaudella saatu lukuisa määrä faktoja. Omien laitospaikkojen puutteesta johtuen on jouduttu ostamaan paikkoja ulkoa ja se on tullut todella kalliiksi, kun laitosten hoitopäivähinta on noussut yli 40 % edellisen vuoden vastaavasta. Tässä omaan toimintaan panostaminen olisi todellista säästöä ja siksi esitän, että oma nuorisokoti lisättäisiin investointiohjelmaan.

Tässä kommunistien päällimmäiset viestit kaupunginhallituksen talousarvioseminaariin.